Punton moottorista mittauksia ja muita jekkuja

Jatkoin Punton moottorin purkamista edelleen. Keskityin lähinnä kampiakselin, mäntien, kiertokankien osien, kytkimen ja vauhtipyörän irroittamiseen sekä erilaisiin mittauksiin. Aikaa tähän lyhyeen listaan saa kulumaan loistavasti, kun välillä etsii tietoa koneelta, keskustelee opettajan kanssa ja kysyy neuvoa, auttaa muita ja metsästää kadonneita työkaluja...? Päivän saldo oppimisessa kuitenkin on huima. Päivän päätteeksi olen unohtanut jo osan osien nimistä, joten täytyy niihin palata koulussa ensi viikolla.

Kampiakseli keskellä poikittain. 'Lavat' ovat osa kampiakselia. Ne toimivat vastapainona kun männät liikkuvat. Oikealla näkyy vauhtipyörä.

Edellisen kuvan kampiakselista poistetut palat ja ruuvit. Paloista huomaa, että ne on merkitty kuvioin ja viivoin, jotta ne saadaan täsmälleen samaan paikkaan kootessa.

Kiertokankien päihin napautin tuurnalla järjestysmerkinnät I - IIII.

Kuva vastakkaiselta puolelta. Vasemmalla alhaalla on vesipumppu. Kampiakselin pää näkyy ylhäällä.

Vauhtipyörä.

Kytkin.

  

Kampiakselin paikka näkyy tässä kivasti. Liuskat jokaisessa pyöreässä urassa ovat kampiakselin laakereita. Laakereiden vastinkappale on kiinni kampiakselin kiinnittävissä kappaleissa, joista oli kuva ylempänä.

1. Hoonausjälki

Tässä sijoitetaan hoonaukseen tarkoitettua hiomalaitetta sylinteriin. Laite kiristetään näppituntumalla sylinteriin niin, että käteen tuntuma on karhea, kun laitetta liikuttaa. Yläreunassa on nuppi, mistä laite kiristyy erilaisiin sylintereihin.

Järeä peli hoonaukseen, mutta herkällä liipasimella voi antaa sen verran vauhtia, kuin on tarpeen. Ylös-alas suuntaisella rauhallisella liikkeellä saadaan aikaan haluttu kuvio sylinterin sisäpintaan. On kuitenkin oltava varovainen, ettei vie laitetta liian alas, jolloin se voi rikkoutua ottaessaan pohjaan kiinni.

Hiontavoiteluun käytetään tärpättiä. Öljyllä voideltaessa hiontaa ei synny. Hiomalaitteessa on pitkiä hiomakiviä. 

Hoonausjälki näkyy kuvassa aika hyvin. Ristikkäin menevät kuviot saadaan aikaan hiontalaitteella, jota laitteen ollessa käynnissä nostetaan ylös-alas kevyesti. Tarkoitus on saada noin 30 asteen kulmassa keskenään leikkaavat hiontaurat.

2. Kampiakselin soikeus

Kampiakselin soikeutta mittasin mikrometrillä, joka asetetaan akselin ympärille täsmälleen keskelle. Mittauksen jälkeen tehdään sama, mutta käännetään mikrometriä 90 astetta, jotta saadaan vertailukohta edelliselle mitalle. Punton tapauksessa, koneen ollessa melko vähän ajettu, kampiakseli oli täysin virheetön. Eli eroavaisuuksia mitoissa ei ollut.

Mikrometriä käytettäessä on hyvä muistaa, että siitä on pidettävä kiinni ainoastaan osoitetusta paikasta, ettei lämpötila vaikuta mittatulokseen. Tässä on hyvä iso musta pidike, mistä oli hyvä ottaa ote mitatessa. Lisäksi, mittari avataan isosta rullasta ja suljetaan mitatessa pienestä, päädyssä olevasta rullasta.

Mikrometri. Musta palikka alareunassa on kalibrointia varten.

3. Kampiakselin kierous

Kieroutta mitattiin kuvankaltaisella laitteella, mittakellolla, joka sijoitettiin vasten kampiakselia. Laitteen ollessa paikallaan, se voidaan kalibroida nollaan, mutta käytännössä kalibroinnin tekeminen on vähän niin ja näin tarpeen. Mittarin viisari värähtää, mikäli akselissa on monttu/kuhmu tms.

Laitteessa on magneetti, mikä voidaan tarpeen mukaan aktivoida esim. pöytää vasten, kuten kuvassa. Se varmistaa, ettei laite liiku. Mittakellon takana näkyy puikkomainen osa, joka liukuu sylinterissään edestakaisin, jos sitä painaa. Puikon kärki asetetaan akselin kylkeen ja tuetaan laite kunnolla. Kampiakseli on tuettu tarkoitukseen sopivilla pukeilla, joissa sitä voidaan käsin kääntää.

Mittakello.

4. Sylinterin halkaisija

Kokeilin sylinterin halkaisijaa mitata aluksi ihan työntömitalla, mutta minulle suositeltiin oheista settiä sekä mikrometriä, joka näkyi kuvassa aiemmin. Alla olevien härvelien päissä näkyy eräänlaiset tapit. Näitä tappeja voi painaa sisäänpäin, jolloin ne sopivat tarkalleen eri kokoisiin aukkoihin. Tässä tapauksessa sylinteriin. Toisessa päässä on ruuvi, mistä mitatun leveyden voi kiristää paikalleen.

Mitattu leveys asetetaan mikrometrin leukojen väliin ja ruuvataan mittari kiinni, kunnes se naksahtaa. Tein mittaukset kaikista sylintereistä sekä ala- että yläreunoista.

Mittausapuvälineet, joilla oli helppo mitata sylinterin halkaisija.

Yläreunasta halkaisija. Mittaus kiristetään yläreunassa näkyvällä ruuvilla.

Päivän lopuksi kokosin vielä hirveällä kiireellä kampiakselin, kiinnikepalat (joille on varmasti omat nimensäkin, mutta muisti tekee tepposet, suokaa anteeksi) ruuveineen ja männät takaisin koneistoon. Käytin mäntien asettamisessa erityistä mäntäpantaa, joka avataan ja suljetaan (tässä tapauksessa) kuusiokoloavaimella. Panta puristaa männän renkaat tiiviiksi männän ympärille, jolloin voidaan napauttaa mäntä sylinteriin. Männän pitäisi mennä kevyesti kopauttamalla pari kertaa, mutta jos joku tuntuu hankaavan vastaan, kannattaa lopettaa ja tarkistaa ettei männän rengas ole hypännyt pois urastaan.

Männän renkaat asetetaan pois päin painepuolelta, jossa on aukko männän alareunassa. Esim niin, että jos katson konetta painepuolelta, ylempi rengas voidaan asettaa kello kahteen ja alempi kello kymmeneen. Öljyrenkaalla ei ole niin suurta merkitystä.

Männän renkaiden aukot näkyvät tässä, joten männän painepuoli on vastakkaisella puolella.

Jekku

Ajatuksia päivästä: koko päivän hallissa oli vain minä työskentelemässä ja pöytien ääressä toisen luokan oppilaita kuuntelemassa vieraansa luentoa ahtamisesta. Jokseenkin ahdistavaa työskennellä hiljaisessa hallissa ja yrittää äheltää jämähtäneitä ruuveja auki. Puhumattakaan epänormaalin hiljaisuuden rikkovasta kivilattialle tippuvasta lenkkiavaimesta...