tiistai 4. maaliskuuta 2014

Powerset:n edustaja esitteli hyvää äänentoistoa!

Powerset:n Pasi Kalliojärvi kävi koulullamme varta vasten meille esittelemässä projektityönään ja harrasteenaan hienosäätämäänsä Seat Ibiza FR:ää. Saimme perustavanlaatuista opastusta siitä, miten projektissa olisi hyvä edetä ja millaisia asioita ylipäätään tulee miettiä. Kaikki lähtee toki hyvästä suunnitelmasta ja tarkoista mitoista, jotka jo pelkästään ovat haaste.

Kysymyksiä oli ilmassa mm. perusauton äänentoiston parantelemisesta refleksiputkien toimintaan, hyvän subbarikotelon rakentamisesta ja vaimennuksesta, taajuuksista ja niiden tasapainosta äänentoistossa, aktiivi- ja passiivisubbareiden vertailua ja sähköntuottamisesta paljon kuluttaville laitteille. Tietoa tuli huimasti!


Mielenkiintoista on, miten Pasi oli omassa projektissaan hyödyntänyt monia erilaisia materiaaleja. Akryyliä, lasikuitua, puuta, erilaisia vaimennusmateriaaleja ja tietynlaista profiloitua vaahtomuovia, jne. Pelkästään vaimennusmateriaaleja oli käytetty yli 60 neliömetriä. Paikoin useampina kerroksina. Selvää onkin, että vaimennuksella on erittäin suuri vaikutus projektin onnistumiselle, joten sen suunnittelu ja toteutus pitäisi hoitaa huolella.

Mikä Pasin projektissa oli hienoa, vaimennukset ja fiksaukset eivät varsinaisesti ole esillä. Eli esimerkiksi ovipahvien, kattoverhoilun ja tavaratilan sisällä olevat vaimennukset ovat käytännössä näkymättömissä, joten auto on säilyttänyt hillityn muotoilunsa myös sisäpuolella. Pasi oli suunnitellut lisäksi uuden koteloinnin mm. radiolle ja ovikaiuttimille ja teettänyt suunnitelmien mukaiset osat. Värien suhteen oli pitäydytty mallin mukaisessa graffitin harmaassa, jota on auton muissakin sisäosissa, joten kokonaisuus näyttää varsin tyylikkäältä. Ihan kuin niiden kuuluisikin olla juuri noin.

Tällaista kotelointia ja suunnittelua meidänkin pitäisi hyödyntää projektiautomme suhteen, koska kaikki ovet ovat meille avoimia ja voimme käytännössä tehdä ja kehitellä mitä vain. Nyt vain pitäisi saada suunnittelukomitea kasaan.

Loppusilauksena pääsimme luonnollisesti kokemaan, mitä on hyvä äänentoisto niin ns näyttelyautossa kuin peruskäytössä. Tätä testattiin niin, että Pasi teki säädöt äänentoistojärjestelmään ensin näyttelyauton kaltaiseen soitantaan, jossa on paljon matalaa bassoa ja täräyttäviä fiiliksiä. Ja niitä ne kyllä oli. Kuskin paikalle meni halukkaat yksitellen kokeilemaan (ovet kiinni toki), miltä tuntuu. Ensimmäisen kokemuksen jälkeen kyllä tuntui, että päässä helisi. Matalien äänien tuottama värinä ja syvyys kyllä tekivät vaikutuksen.

Pasin vaihtaessa äänentoistojärjestelmään peruskäytössä olevat asetukset, saatiin jälleen kokeilla uudestaan, miltä musiikki kuulostaa. Vaikeahan sitä on kuvailla näin blogissa, mutta kyllä sen eron huomaa kun sen noin kuulee.

Suuri kiitos Pasille, kun kävit näyttäytymässä ja esittelemässä!

Ovikaiutin.

Soittimen kotelointi on Pasin itsensä suunnittelema ja teettämä.

Äänentoistoa käytiin testaamassa auton sisällä ovet kiinni. Huimaa!


Tavaratilaan on järjestetty tilaa äänentoistolle. Paksu pari senttinen akryylilevy toimii peruskäytössä tavaratilan lattiana ja kestää useita kymmeniä kiloja painoa. Levy poistetaan näyttelyissä.

Tässä näkyy valaistus, jonka tarkoituksena on mm helpottaa laitteiston erottumista myös silloin kun takaluukku on kiinni. Mutta tuovathan ne myös näyttävyyttä esittelyautoon.


Pasilla oli mukanaan koko projektin kattava esittelykirja, joka on täynnä aivan kaikkea loistavaa materiaalia.

Siinä menee piuhaa sinne, tänne ja tuonne.


Jekku


Projektimme wikisivu löytyy *täältä*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti