Aiemmin blogissa esitelty ilmastointilaitesimulaattori sai vihdoin hihnapyörän, melkeinpä sattumalta. Se piti irrottaa ensin kodistaan, jonkin toisen auton laturin kyljestä. En ollut moista aiemmin irrottanutkaan, joten enpä hoksannut, että sitä pitää kääntää lenkillä/hylsyllä kuusiomutterista ja samaan aikaan sisältä tähtiavaimella. En kuitenkaan löytänyt väliin mahtuvaa lenkkiä tai kuusiomallista hylsyä (jossa siis kuusi kulmaa myös ulkopuolella). Kokeilimme sitten lopuksi, avata kuusiomutterin pulttipyssyllä opettajan pitäessä kiinni pyörästä hihnan avulla. Tein työtä käskettyä vaikka hieman epäilytti, lähinnä opettajan sormien puolesta... mutta hyvin onnistui.
Pyörän aukko oli aavistuksen pieni moottorin akseliin, joten sitä varten mittasin akselin halkaisijan ja pyörän sisähalkaisijan. Aukkoa suurennettiin sorvilla pari milliä. Sorvausta varten piti laskea sorvin terän pyörintänopeus, joka veti matikkapään tyhjäkäynnille. Onneksi on kärsivällinen opettaja.
Sorvaamisessa sinänsä ei ole mitään ihmeellistä. Ok, kone käyntiin, kappaleet tarkasti kohdilleen ja terä kunnolla kiinni. Sorvataan kammesta vääntämällä. Mutta jos ei ole koskaan sorviin koskenut, ei tiedä, että kipinöitä voi lentää ja se on ihan normaalia. Jännitin sorvaamista, enkä uskaltanut sorvata reilulla kädellä, joten tuloksena oli ujeltavaa työskentelyä eikä juurikaan tulosta. Heti kun kipinä näkyi, vein kammesta takaisin päin. Opettajan palatessa sainkin sitten asiallisen havaintonäytteen, miten homma toimii.
Hihnapyörä. Sisällä kuusiomutteri ja tähtikolo. |
Kaavan pyörittelyä pyörimisnopeuden laskemiseksi. Tuloksena 500 kierrosta minuutissa. |
Pakka, jonka aukkoa suurennetaan sorvattavan kappaleen mukaan. Ylhäällä näkyy avaimen kolo, josta pakka kiristetään erillisellä avaimella. |
Tässä osista koostamani työkalu 19mm terällä. |
Aika loppui kesken, enkä päässyt viilaamaan hihnapyörään tarvittavaa kiilauraa. Palaan asiaan toivottavasti pian. :)
Jekku
Ajatus: toisinaan sitä on kysyttävä, että osaa tehdä oikein... myös opettajilla pitäisi olla asenne, että kyseleville opiskelijoille kaikki pienet asiat eivät ole (vielä) itsestäänselviä. Kysyessäni em. kaavaan vaadittavaa V:n arvoa sain aikaan todella kummallisen keskustelun, jossa kuulin kolmannelta taholta kysyväni 'mottipäisiä'... enkä vieläkään tiedä, miksi kysymykseni oli niin huonoa tuulta aiheuttava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti