Volvo S40 vm.-03 340tkm määräaikaishuolto ja etujarrujen vaihto

Oman auton määräaikaishuollon tekeminen tuntuu jo ihan jouhevalta ja mukavalta, vaikka toki silloin tällöin pitää jotakin vielä kysyä. Alkajaisiksi teimme pintapuolisen tarkistuksen, pesimme auton ja vaihdoimme ilmansuodattimet (ohjaamo- ja moottori-ilmansuodatin).

Moottori-ilmansuodatin menossa paikalleen.

Takajarrut kaipasivat vain perushuoltoa ja se on aina mukavaa hommaa. Ainoa miinus on mustan pölyn kerääntyminen sieraimiin :D Aikaa paloi eniten siihen, kun odottelimme yhden jarrupalan ja värinälevyn liimauksen kuivumista. Värinälevy on paikallaollessaan kovassa puristuksessa, joten se toimii vielä mainiosti.

Akusti odottaa liiman kuivumista? ;)

Vaihteistoöljyä ei käsikirjan mukaan ole tarvetta koskaan vaihtaa. Tietääkseni se on autoomme kuitenkin joskus taannoin tehty. Öljyn väri ja taso oli kuitenkin erittäin hyvä, joten emme tehneet vaihtoa ainakaan tällä kertaa. Ohjaustehostimen öljytaso meinasi ensin yllättää, mutta epäilen laittaneeni korkin huonosti kiinni edellisellä kerralla ja taso sen vuoksi näytti papuja. Uudella tarkistuskerralla taso oli aivan normaali, joten se ei vaatinut täyttämistä.

Vaihteistoöljyn mittatikku osoittaa min ja max arvot öljyn ollessa kylmää tai kuumaa.

Pintapuolisesti kaikki konehuoneen letkut ja putket ovat hyvässä kunnossa. Pohjassa ainoa jännä juttu on takapyörän paikkeilla ison mutkan tekevät jarruputket. Ne ovat erittäin rapeassa kunnossa kaikki juuri samasta kohtaa. Katalysaattorin pohjassa oli myös pientä rappeumaa, mutta ei vielä pitkään aikaan puhki menossa.

Volvo on myös viime aikoina kuluttanut öljyä jonkin verran, joten tarkistimme pohjaa tarkasti se mielessä, mutta pohja on kuiva kuin beduiinin sandaali. Eli ainakaan alaspäin ei valu mitään. Kaasua painaessakaan ei pöllähtele savuja, joten öljyn häviäminen on toistaiseksi mysteeri. Vaihdoimme tällä kertaa suositeltua Castrolia ja seuraan, miten se vaikuttaa asiaan. Aiemmin olen laittanut Mobilia koneeseen. Öljyn katoamista etsimme myös turbon putkesta, mutta siellä ei ollut havaittavissa myöskään mitään ylimääräistä.

Öljyä valutetaan.

Öljyproppu ja tiiviste. Tiiviste tulee vaihtaa aina öljynvaihdon yhteydessä!

Tiivistevalikoima. Huomioi, että tiivisteen tulee aina sopia hyvin proppuun!

Remmiavaajalla oli mukava työskennellä. Tässä irtoaa öljynsuodatin.

Suodattimen tiiviste vaihdetaan aina suodattimen vaihdon yhteydessä.

Uusi kaunis suodatin ja tiiviste.

Huhuu! Ei siellä turbon putkessa mitään ylimääräistä ollut... tulipahan rassattua ja kurkattua sinnekin.

Etujarrujen vaihto oli mielenkiintoinen uusi projekti, jota en ole päässyt aiemmin tekemään. Etukäteen pohdin, saammeko levyt lähtemään irti, mutta loppujen lopuksi mitään suurempaa haastetta siinä ei ollut kun tekniikka oli oikea ;) Kun satula ja kannatin on irroitettu, kierretään pari pyöränmutteria kiinni kevyesti. Syy on yksinkertaisesti se, ettei levy lennä kovaa vauhtia kenenkään niskaan tai omalle jalalle kun se paukutetaan irti.

Tässä havainnoidaan sitä, miten pyörän mutterit on hyvä olla kiinni levyä irroitettaessa. Ja kuvassa on tosiaan vielä kannatin paikallaan, mutta se toki pitää irroittaa ennen levyn naputtelua.

Näissä hommissa saa käyttää reiluja työkaluja ja voimaa. :)

Käytimme reilun kokoista kuparivasaraa napautuksessa. Vasemmanpuoleinen levy lähti suhteellisen hienosti irti muutamalla kopautuksella ja sen jälkeen käsillä nykyttäen ja liu'uttaen ulospäin. Toisella puolella levy oli hieman jähmeämpi ja levy karkasi toiselta puolen aina takaisin, kun toiselta puolen napautti. Korjasin tilannetta auttamalla lenkkiavaimella levyn takaa, ettei levy pääse karkaamaan takaisin kun napauttaa toiselta puolen levyä.

Satulankannattimiin pitäisi vaihtaa uudet pultit ohjeiden mukaan, mutta pultit olivat oikein hyvässä kunnossa ja auto on omani, joten lisäsimme vain kierrelukitetta vanhoihin pultteihin. Asiakastyössä olisimme tilanneet uudet pultit ehdottomasti. Kannattimet olisimme myös hioneet ja maalanneet, koska ne ovat autossani melko rumat, mutta naapurihallin hiekkapuhallin oli edelleen rikki. Ehkä ensi kerralla ostan aivan uudet, koska toisella puolella sylinterin suojakumissakin oli alkavaa ongelmaa. Tämäkin olisi huomioitu toisin asiakastyössä.

Tulipas otettua surkea kuva, mutta tässä laitetaan tippa kierrelukitetta kannattimen pulttiin.

Uudet jarrulevyt oli helppo sujauttaa paikalleen. Monesti jarrulevyissä on suojakalvo, joka tulee puhdistaa ehdottomasti siihen tarkoitetulla puhdistusaineella. Näissä levyissä sitä ei kuitenkaan ollut vaan ne oli pakattu paksuun paperiin ja pahvilaatikkoon (ehkä siksi, koska eivät olleet ns tarvikeosia?). Puhdistimme kuitenkin jarrulevyt niiden ollessa jo paikallaan, koska onnistuin saamaan voiteluainetta niihin paloja laittaessa.

Uudet levyt ja palat vievät vähän enemmän tilaa kuin juuri poistetut vanhat osat, joten jarrusylinteri meidän piti molemmin puolin puristaa sisään. Se tapahtui kyseiseen toimenpiteeseen tarkoitetulla välineellä, jossa on jarrupalan muotoinen tukikappale ja vastinkappale, mikä tulee sylinterin reunaa vasten. Nämä kiristetään satulan ja sylinterin väliin. Tämän jälkeen vääntökahvasta väännetään näitä kahta osaa ikään kuin erilleen, jolloin sylinteri pakottautuu sisäänpäin.

Jarrusylinterin sisäänpuristaminen käynnissä.

Uudet jarrulevyt. On ne sitten kauniit.

Voi rähmä, miten huono kuva tässäkin. Kuvalla haluan osoittaa, että ennen uuden jarrulevyn paikalleen asettamista napa on putsattava huolella, ettei väliin jää röpelöä.

Uusi levy ja palat asennettuna.

Jarrupaloistakin opin jälleen uutta. Niiden pakkauksessa tulee mukana pienet hakaset, jotka voi kiinnittää jokaiseen palaan. Niiden tarkoitus on ilmoittaa palojen kulumisesta, kun hakasen reuna osuu aikaa myöten jarrulevyn pintaan. Hakasten hankautuminen pitää karmeaa ääntä.

Jarrupala ja 'räminähakanen'.

Jarrutesterissä saatiin kiitettävä. Turvallisia kilometrejä taas vähäksi aikaa. Seuraava tavoite on ottaa päästöt ja viedä menopeli katsastukseen.


Jekku

Note to self: jarrut on syytä puhdistaa huolella, jos voiteluainetta pääsee niiden pintaan!