sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Ford Mondeo, kallistuksenvakaajan puslat

Nopea työ aamutuimaan, asiakkaan odotellessa? Vielä mitä. Puoli yhdeksän maissa olimme auton alla ihmettelemässä Ninan kanssa, millä availemme kallistuksenvakaajan mutterit. Ei ollut hetken päästä epäilystäkään siitä, että tässä tulisi kestämään pieni tovi. Muttereita oli kaksi per puslan kiinnike ja molemmat erittäin kiperässä paikassa.

Availua suoritimme ainakin lounasaikaan saakka. Muttereihin sopi 13mm lenkki, mutta oli jopa niin tiukka rako toisessa mutterissa, että oli löydettävä ohuempi reunainen lenkki hallista. Taimmaiset mutterit olivat niin lähellä runkoa, että olisi ollut pakko löyhätä kelkan ruuveja. Kokeilimme onneksemme kuitenkin työntää pusla väkisin tankoa pitkin kiinnikkeen toiselle puolen. Eli kiinnike oli tässä vaiheessa vielä osittain toisessa mutterissa kiinni.

Kun asentajia on kaksi, toinen pusaa toista puslaa ja toinen toista. ;)


Uusi pusla oli helppo pujottaa likelle kiinnikettä. Toiselle puolen meni enemmän tai vähemmän pienemmällä vaivalla ja ähinällä. Toiselle puolen oli jossain vaiheessa pakko keksiä liukastetta, koska yksinkertaisesti mollukka ei suostunut yhteistyöhön. Suihkautimme puslaan ja tankoon hieman silikonisprayta. Pusla antautui tämän jälkeen hieman reippaammin.

Olimme ajatelleet, että puslien saaminen kiinnikkeiden alle olisi ollut työläin vaihe, mutta olimme auttamatta väärässä. Uudet puslat ovat kovat ja luonnollisesti alkuperäisessä koossaan, eli eivät ole painuneet kiinnikkeen alla litteiksi. Kiinnikkeen ylettyminen ruuvin reiän kohdalle puslan yli ei ollut siis mikään kaikkein helpoin temppu.

Kiinnikkeen saaminen uuden puslan päälle olikin sitten aivan toinen homma. Onneksi silikonispray auttoi edes puslan luistamiseen paremmin metallin päällä.



Kiinnikettä puristimme, heiluttelimme, taivuttelimme ja vielä painelimme lisää, että se painuisi hieman lähemmäksi ruuvin reikää. Toisella puolen saimme tuskailtua ruuvin paikalleen opettajan avustuksella. Tällöinkin se tuotti pientä haastetta.

Toisella puolen autoa kiinnike veti ruuvia hieman väärään asentoon, joten jonkin ajan päästä lukemattomien yritysten jälkeen ruuvin jengat (ja myös reiästä) olivat sen verran karmean näköiset, että haimme uuden ruuvin varastolta. Asento oli ruuvia asetettaessa kyllä tiedossa, mutta oli aivan käsittämättömän vaikea saada puristettua kiinnikettä oikeassa asennossa kiinnipäin. Yhdessä kohtaa minä painan rengasraudalla ruuvin päältä ja väännän samalla räikkälenkillä ruuvia. Samaan aikaan opettaja vetää toisella rengasraudalla kiinnikettä alaspäin ja vielä toisella rungosta poispäin.

Työpaikka oli varsin ahdas. Työvälineitäkin kokeiltiin useita.


Pidempi vartinen uusi ruuvi ei tosin sen paremmin mennyt reikään, koska reiän jengatkin olivat menneet huonoksi. Tovin aikaa yritettyämme päätimme hakea avuksi kierretapin. Kierretappi itsessään oli jo nafti, joten ei tullut kuuloonkaan asettaa väännintä sen päähän. Käänsin varovasti tappia 6mm lenkillä, että sain jonkin matkaa parempaa kierrettä. 'Harjasin' tapilla vielä ruuvin jenkoja hieman. Tämän askareen jälkeen ruuvi lähti hieman paremmin menemään reikään, kun kiinnike oli jo hieman asettautunut oikeampaan asentoon kaiken vääntämisen jälkeen.

Kierretapilla 'harjasin' hieman vanhan ruuvin kierteitä ja autoin ruuvinreiän kierteitä.


Ruuvi paikallaan, mutta kiristämiseen meni vielä reilu tovi, koska lenkillä kiristäessä aikaa palaa. Räikkälenkki ei enää sopinut, koska ruuvin kantaan sopi 17mm lenkki. Ruuvit saatiin kireälle noin neljäsosa kierros kerrallaan... kuten avatessakin.






Jekku

Note to self: kuminen pusla ei tahtonut luistaa metallisen tuen päällä. Suihkaus silikonispraytä väliin ja johan auttoi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti