Volvo ja vakaajatanko, eli 'koiranluu'

Jokin aika sitten tarkastelimme Volvo-rassukkaani, koska siitä kuului ikävää kolinaa. Ensiyrittämällä paukkeen syytä ei löydetty, joten oletimme välyksen (missä sitten olikin) aikaa myöten kasvavan sen verran, että sen paikantaminen olisi helpompaa. Määräaikaishuollon yhteydessä koliseva koiranluu sitten löytyi, kun perustarkastusta tehdessämme tutkimme akselistoa ja siihen liittyviä osia.

Vanha vakaajatanko näkyy tässä. Kapea pystysuuntainen tanko keskellä.

Koiranluu yhdistyy kallistuksenvakaajasta etuakseliin. Se on perusrakenteeltaan varsin yksinkertainen; tanko, jossa on pallonivelet päissä. Uusi osa oli jämäkkä käsituntumalta. Nivelet eivät käsin helposti liikkuneet uomissaan. Vanhassa oli siis selkeä ero nivelessä, joka oli kulunut. Se suoraan sanottuna lerpatti kolossaan, joten ei mikään ihme, että se siellä piti pauketta.

Volvo saatiin nosturille pian aamupäivästä. Tassunosturit ovat aina jännittäviä, koska auton painoon nähden, ne näyttävät minun silmääni hirveän epävakailta (vaikka eiväthän ne sitä ole). Tassunosturissa on pylväästä tulevat liikuteltavat ulokkeet, joissa on nostokohtiin aseteltavat levyt (eli tassut) päissä.

Koiranluun irroittamisessa oli muutamia kikkoja, jotka opettaja suopeasti meille jakoi. Nivelpäissä on kierteinen tanko ja mutteri. Tanko pujotetaan kiinnikekoloista läpi (akselissa ja kallistuksenvakaajassa) ja mutteri kierretään luonnollisesti tämän jälkeen, jotta saadaan tanko kiristettyä paikalleen. Rakenteessa oli jännää se, että mutteria väännettäessä nivel saattaa pyöriä mukana. Tällöin on hyvä ottaa putkipihdit ja etsiä hyvä kohta, josta pitää kierretankoa paikallaan, samalla kun räikkäavaimella avaa mutteria.

Toinen tapa on asettaa mutterin ympärille sopiva lenkkiavain ja kierretangon päähän kuusiokoloavain (räikkä). Vanhaa irrotettaessa tosin kuusiokolo oli päässyt aivan hyödyttömään kuntoon. Kolmas tyyli oli kokeilla pulttipyssyä, jonka periaatteessa pitäisi iskevällä voimalla saada mutteri löystymään.

Tangon toinen pää lähti ihan kivasti näillä vinkeillä, mutta toinen ei suostunut yhteistyöhön, vaikka meitä oli kaksi vääntämässä yhdessä vaiheessa. Lopulta käännyin opettajan puoleen ja otimme uudestaan jo kokeillun pulttipyssyn käyttöön. Opettaja käytti putkipihtejä puristaakseen tankoa ja minä paukutin pulttipyssyllä mutteria irti. Kyllähän se sieltä sitten lähti, kiitos opettajan vinkin ja jeesin.

Uusi koiranluu olikin sitten helppo laittaa ja se toimi hyvin kuusiokolomenetelmällä. Kiristyksen varmistin kuitenkin vielä opettajalta. Testiajo osoitti vaihdon olleen onnistunut! :)

Uusi yllä. Vanha alla.

Uusi asennettuna paikallaan.

Hommassa oli mukana Nina ja välillä Kustikin, mitä nyt mautoltaan ehti...





Päivän aikana ehdin vielä jeesata vähän Kustia mauton kanssa, vierittää asiakkaan renkaita halliin, siivota, ihmetellä muiden harjoitustöitä, kirjoittaa blogia ja kuitata Volvon huoltovälin osoittimen.

Huoltovälinosoittimen nollaus Boschin laitteella.

Jekku

Note to self: tassunosturin kanssa kannattaa katsoa, millä tasolla tassu on muuhun 'ulokkeeseen' nähden, ettei käy niin, että nosturia nostaessa tassun varsi ottaa autoon kiinni ennen tassua...