Sähkön kertausta - polttimoita kerrakseen

Virtapiirin ominaisuudet

1. Virtalähde
2. Kytkin
3. Sulake
4. Maadoitus
5. Johdin
6. Elementti, joka tarvitsee sähköä toimiakseen

+ virtapiiri on aina suljettu kokonaisuus!

Muistiinpanoistani harjoitustehtäväkuva Citroen Xsara vm.-97 äänitorven kytkentäkaaviosta.

Kuva havainnoi karkealla tasolla virrankulutuksen muutoksen siitä hetkestä kun lamppu sytytetään. Virtaa kuluu alussa hieman enemmän, ennen kuin lampun lanka ehtii lämmetä. Tämä on huomioitava sulakkeita valitessa.

Mitä mitataan?

Huoltotöiden yhteydessä käytännössä mitataan, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, jännitettä ja vastusta. Mittaukseen käytetään näissä mittauksissa yleismittaria. Em. harvoja poikkeuksia on mm. laturin toiminnan todentaminen ja silloinkin on erityisen kätevää käyttää virtapihtimittaria.

Vastusta mitataan aina jännitteettömästä virtapiiristä! Mitatessa vastusta mittari lähettää piiriin oman jännitteen, jolla se tunnustelee, miten kovasti mitattava elementti vastustaa. Esim. jos sulake toimii, tulos on 0 ja jos taas ei, tulos on 'ääretön' (merkki on silmukkamainen).

Muistiinpanoistani kuva vastuksen mittaamisesta.

Jännitehäviön mittaus

Jännitehäviön vaikutuksia näkee monesti liikenteessä autoissa, joissa esim. vilkun päällä ollessa vilkkuu lähestulkoon koko auto, toisten valojen himmetessä, toisten palaessa. Tällöin voi epäillä, että kyseisen piirin maadoitus on hapettunut ja jännite häviää hapettuneeseen liitäntään.

Muistiinpanoistani kuva jännitehäviön mittaamisesta.

Polttimoita

Polttimoita on olemassa monenlaisia, joten tämä oheinen otanta kaikista on suppea. Se antaa kuitenkin näkökulmaa siihen, miten polttimoita vaihdettaessa on oltava tarkkana polttimon ominaisuuksien kanssa. 

1. Hehkulankapolttimot

Hehkulankapolttimoissa on yleensä reilun kokoinen lasipinta-ala, joka kerää lämpiävän hehkulangan vapautuneen hiilen. Näitä polttimoita harvemmin on enää autojen perusvaloissa, mutta esim. mopoautoissa näitä vielä käytetään.

Kaksi lankaa; lähi- ja kaukovalolle omat lankansa. Metallinen 'kauha' ohjaa valon oikeaan suuntaan, tien pintaan ja himpun pientareelle päin.

Kaukovalolle 45W ja lähivalolle 40W.

2. Halogeenipolttimot

Halogeenipolttimoissa on sisällä halogeenikaasua, joka estää edellä mainitun kemiallisen reaktion ja vapautuva hiili ei pääse karkaamaan langasta lasipinnalle. Lasi näissä polttimoissa tästä syystä voi olla pinta-alaltaan pienempi. Nämä polttimot lämpiävät runsaasti, joten niiden lasipintaa ei tulisi käsitellä käsin. Pinnalle joutuvat roskat ja rasva lyhentävät lampun käyttöikää, koska lämpö polttavat ne lampun lasipintaan.

Tyyppejä on seitsemän, jotka merkitään kirjaimella H (halogen) ja tyypin numerolla. Esim. H4, jonka polttimossa on kaksi lankaa, joista toinen on lähivalolle ja toinen kaukovalolle. Polttimon sisällä näkyvä metallinen 'kauha' on valonohjain, jolla pyritään saamaan valonsäteet osoittamaan tienpintaan eikä vastaantulijan silmiin. Vastaavanlainen kauha on myös tarkoituksenmukaisissa hehkulankapolttimoissa.

H4 -tyypin halogeenipolttimo.

H1-, H3- (hännällinen) ja H7 -tyypin polttimot.

3. Lasikantapolttimot

Lasikantapolttimoita on käytössä jo monessa paikassa myös autoissa. Niiden käsittelyyn pätee samat säännöt kuin halogeenipolttimoihin. Nimensä mukaisesti niiden kanta on myös lasia, toisin kuin muiden polttimoiden.

Kuva: www.motonet.fi

4. Parkkipolttimot, merkkivalot ja vilkkupolttimot

Merkkivalopolttimoita käytetään esimerkiksi auton konsolin valojen valolähteinä. Ne ovat hyvin pieniä nastamaisia polttimoita, jotka työnnetään paikalleen ja yleensä vielä käännetään sijainnissaan n. 90 astetta.

Vilkkupolttimoita on sekä värillisiä että kirkkaita, joiden valinta juontuu luonnollisesti auton umpion lasin väristä.

Vasemmalla merkkivalopolttimo muovisella kannalla. Keskellä kaksilankainen polttimo ja oikealla värillinen vilkkupolttimo. Huomaa keskimmäisen ja oikean polttimon kannan nastojen eroavaisuudet!

Polttimoiden kannalla on väliä!

Merkkivalojen kannat ovat monesti merkkikohtaisia ja ne ovat valmistettu muovista. Mm. vilkku-, halogeeni- ja xenon-polttimoiden kannat ovat metallia ja niiden rakenteessa on tietynlaisten 'nyppyjen' avulla yritetty estää väärinasentamisen mahdollisuus. Toki, kanta menee väkipakolla väärinkin paikoilleen, mutta sillä voidaan saada aikaan muita ongelmia kuin vain valojen toimimattomuus. Esimerkiksi kannan survomisella voi rikkoa koko valaisimen pohjan tai halkaista muoviosia.

Kaksilankaisissa polttimoissa nyppyjen asento on yleensä vielä tärkeämpi kuin yksilankaisissa, koska johdotukset on saatava oikein polttimoa asentaessa.


Jekku