Mazdan käymisongelmia selviteltiin jälleen erilaisin menetelmin. Ensin puhdistimme kaasuläpän, jonka tarkoitus on säädellä moottoriin virtaavan ilman määrää. Irrotimme ensin edestä imuilmaputkiston ilmansuodatinkotelon kannen kera. Sitten neljällä ruuvilla kiinnioleva kaasuläpänkotelo. Suihkauttelimme useammankin kerran karstaiseen koteloon ja läppään asianmukaista puhdistusspraytä ja pyyhimme nukkaamattomalla paperilla. Annoimme sprayn jäämien haihtua jonkin aikaa ja kiinnitimme kotelon paikalleen.
Seuraavaksi haimme tutkimusapulaiseksi pakokaasutesterin. Auto ei ole OBD-mallinen, joten valitsimme käynnistysvalikosta KAT-mallin. Pakoputkeen sijoitettiin normaaliin tapaan anturi, joka mittaa pitoisuuksia ja lähettää ne koneelle. Moottoritilaan sijoitimme magneetilla kiinnittyvän kierroslukumittarin. Testeri ei antanut kovin hyviä lukemia vaan häkäarvot nousivat korkeammalle, mitä kauemmin auto kävi joutokäynnillä (kun auto oli ehtinyt lämmetä). Käynnistäessä samat lukemat suorastaan hipoivat pilviä, kun kone oli vielä kylmä. Emme oikein päässeet mihinkään muuhun tulokseen, kuin että ei tämä kone ihan täysillä kulje enää.
Seuraavana päivänä irrotin tulppien johdot ja mittasin niistä vastuksen. Toisin sanoen, yleismittarin johdot sijoitin tulpanjohdon molempiin päihin ja valitsin mittarin valikosta ohmi-alueelta 20k. Olisimme vaihtaneet sekä tulpat että johdot, mutta varaosahankkijamme veti vesiperän reissullaan. Tällä kertaa ne jäi siis vaihtamatta.
Tulpan johdoissa kulkeva jännitemäärä on valtava, joten johdon rakennekin on erilainen kuin muiden autojen johdotuksien. Ne on päälystetty kuumutta kestävällä kumilla tai silikonilla. Sisärakenne muodostuu eristeestä, eri tavoin käsitellyistä johdoista ja kuparijohtojen tapauksessa vielä erityisistä häiriönpoistovastuksista.
Tein vielä puristuspaine- ja ohivirtausmittauksen tähän moottoriin. Niistä selvisi, että sylinteri no 1:n mäntä/männän renkaat falskaa. Puristukset jäivät pieniksi ykkösen kohdalla, kun muissa sylintereissä painetta syntyi ihan hyvin ja tasaisesti. Tarkistin mittauksen 1 sylinteristä kahteen otteeseen perinteisellä menetelmällä ja kolmannen kerran pienen öljy tipan jälkeen. Öljyn tarkoitus on tiivistää mäntä ja männän renkaat sylinterissä, joten paineiden käyttäytymisestä voidaan päätellä, mihin suuntaan paine karkaa. Tässä tapauksessa, kun paineet paranivat, voidaan päätellä, että ongelma on alhaalla. Mikäli paineet olisivat edelleen olleet huonot, paineet karkaavat ylhäältä, venttiileistä. Tämä varmistettiin vielä ohivuotomittauksella, jossa kuunnellaan mittarista lähtevää paineilmaa, missä se pihisee. Siellähän se öljykorkissa suhisi selvästi, eli tämä vielä vahvistaa epäilyä siitä, että mäntä on kovasti kulunut.
Puristuspainemittauksesta minulla on postaus täällä. Ohivuotomittauksesta erillinen juttu pitää tehdä myöhemmin kuvien kera.
 |
| Nina irrottelee ruuveja kaasuläpän puhdistusta varten. |
 |
| Puhdistusspraytä suihkautimme ja puhdistimme mahdollisimman huolellisesti. Tässä ollaan työn puolitiessä, joten vähän vielä karstaa on näkyvissä läpässä. Läppä sijaitsee siis oikean puoleisen irrotetun osan keskellä. Pyöreä osa, jossa on 'sarana' keskellä. |
 |
| Kaasuläppä puhdistettuna. Kirkas läppä paljastui paksun mustan karstakerroksen alta. |
 |
| Tämä ei varsinaisesti kuulunut moottorin käymisongelmien tutkimiseen, mutta kiinnitimme pakoputken irronneeseen kannatinkumiinsa. |
 |
| Tutkimme pakokaasutesterillä, mitä arvoja saamme päästöistä. Arvot eivät olleet järin hyvät. Häkäosuus pitäisi jäädä alle sadan ja mitä kauemmin kone oli joutokäynnillä, sen suuremmaksi häkäpitoisuus kasvoi. Kierrokset kuitenkin laskivat kun kone lämpeni, kuten kuvitella saattaa. |
 |
| Kierroslukuanturi moottorin kannakerenkaassa. |
 |
| Puristuspainemittauksessa saimme oheisen kaltaisia lukemia. Kolme ensimmäistä (ylhäältä lukien) ovat sylinterit 2-4. Kaksi lyhyempää ovat sylinteristä no 1 kahteen kertaan, varmistuaksemme tuloksesta. Viimeinen on sylinteristä 1 öljytilkan lisäämisen jälkeen. |
 |
| Ohivuotomittauksessa kuulostellaan aluksi männän yläkuolokohta pillillä (tai sen voi tutkia myös pitkällä meisselillä tms., joka tuikataan tulpanreiästä sisään). |
Jekku
Note to self: suoritin näytöt puristuspaine- ja ohivuotomittauksista, mutta tieto kaiken mekaniikan taustalla vielä on heikkoa. Teknisesti suoriuduin ihan hyvin. Toisaalta, suoritin 2. vuosiluokan näytöt jo ennen kuin 1. vuosi on loppunut.... ehkä ensi vuonna samaan aikaan olen jo enemmän kartalla moottorin mekaanisesta olemuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti