Ilmastointijärjestelmän toiminta

Purimme naapurihallin fiesta-ryhmän autosta ilmastointijärjestelmän osat kootaksemme niistä ehjän kokonaisuuden auton ulkopuolelle. Näistä pitäisi edelleen kehittää toimiva systeemi opetuskäyttöön.

Ilmastointijärjestelmän osat.

Irrottamisessa ei ollut periaatteessa mitään erityistä, mutta järjetön homma oli purkaa auto ihan atomeiksi, että kaikki osat saatiin kasaan. Järjestelmään kuuluva höyrystin sijaitsi auton keskikonsolin ja konehuoneen ja matkustamon välisen runkoseinämän välissä. Edestä piti purkaa pois iso kasa muovia ja tukielementtejä. Ennen meitä oli autosta onneksi jo purettu muutenkin lähes koko sisusta pois... mutta se pistää miettimään, mikä homma on korjaamolla edessä jos tuollainen osa pitäisi vaihtaa.

Kyseisessä autossa oli paisuntaventtiilillä varustettu ilmastointijärjestelmä ja sen osien toimintaa kuvaan seuraavaksi.

1. Kompressori
Järjestelmän kompressori on liitetty moottorin yhteyteen ja saa voimansa hihnan välityksellä. Kompressorissa on magneettikytkin, jonka napsauksen kuulee monesti ilmastoinnin ollessa päällä ja jäähdytys kytkeytyy päälle. Kompressori nostaa höyrystimeltä saapuvan kylmäaineen painetta ja lämpötilaa, jolloin kylmäaine lämpenee edelleen. Kylmäaine saapuu kompressoriin kaasumaisena ja lähtee sieltä kokoon puristettuna kaasuna.

Kompressori.

2. Lauhdutin
Lauhduttimen tehtävä on nimensä mukaisesti viilentää kylmäainetta kun se samalla vapauttaa itseensä sidotun lämpöenergian. Kylmäaine saapuu lauhduttimeen kuumana kaasuna ja lauhduttimessa kiertäessään se jäähtyy. Paineen ja laskevan lämpötilan avulla lopulta muuttuu nestemäiseksi. Kylmäaine jatkaa kiertoaan kuivaimeen.

Lauhdutin.

3. Kuivain
Kuivaimen tarkoitus on sitoa kylmäaineesta kosteutta. Lisäksi se tässä järjestelmässä toimii kylmäaineen tasaus- ja varastosäiliönä, paineentasaajana ja suodattimena.

Kuivaaja/kokooja.

4. Korkeapainekytkin


Korkeapainekytkin (tai toisinaan uudemmissa laitteissa korkeapaineanturi) seuraa kylmäainepiirissä vallitsevaa painetta ja lähettää signaalia auton tietokoneyksikölle. Signaali vaikuttaa kompressorin ja tuulettimen toimintaan. Mikäli järjestelmä paineistuu liikaa, kompressori kytkeytyy pois päältä.

5. Huoltoliittimet (korkea- ja matalapaine)

Huoltoliittimet ovat sitä varten, että niiden avulla voidaan mm. poistaa kylmäaine ilmastointijärjestelmästä siihen tarkoitetulla laitteella.

6. Paisuntaventtiili
Paisuntaventtiilissä on kaksi läpivientiä, joten sen sisällä kylmäaine liikkuu molempiin suuntiin. Venttiili säätelee kylmäaineen virtausta höyrystimeen ja alentaa kylmäaineen painetta. Höyrystimessä kierron jälkeen virtaus käy jälleen venttiilin kautta edelleen kompressoriin.

Paisuntaventtiili.

7. Höyrystin
Höyrystimeen saapuessaan kylmäaine on nestemäisessä muodossa, mutta nopeasti höyrystimen läpi kulkevan lämpimän ilmavirran ja paineen alenemisen ansiosta vaihtaa olomuotoaan kaasumaiseksi. Kylmäaine höyrystyy eli sitoo itseensä lämpöenergiaa, joka johdetaan pois auton sisältä lauhduttimessa. Jäähtynyt ilmavirta johdetaan takaisin matkustamoon.

Höyrystin.

Järjestelmän irrottamisen jälkeen osat koottiin takaisin ja toivotaan, että se edelleen toimii. Systeemiä testattiin ilmastointijärjestelmän huoltolaitteella. Laite kytkettiin aluksi pistokkeeseen luonnollisesti. Punainen venttiili (HP = high pressure) liitettiin korkeapainepuolen huoltoliittimeen ja sininen (LP = low pressure) matalapainepuolen huoltoliittimeen. Liitin meni paikalleen kuten paineilmaliittimet yleensä, mutta lisäksi vielä kiristettiin liittimen korkkia siihen asti kunnes se oli kiinni. Eli ei erityisemmin väännetä kiinni/kireälle.

Tässä liittimet ovat vielä säilytysnupeissaan kiinni. Punainen tulee korkeapainepuolen huoltoliittimeen ja sininen matalapainepuolen huoltoliittimeen.

Tämän jälkeen laite kytketään päälle virtanapista. Järjestelmä aluksi halusi päivittää ohjelmiston, mutta tämä sivuutettiin sujuvasti. Valikosta voidaan seuraavaksi valita koodiohjelma (automaattiohjelma) tai käyttäjän valinta. Tässä tapauksessa valittiin käyttäjän valinta, jonka alla oli vaihtoehtoja järjestelmän testaamista varten. Testausta varten asetettiin mm. alipainetesti, jossa huoltolaite imee järjestelmään alipaineen (ajaksi asetettiin 30min) ja tarkkailuaikana (+ 4min) laite tarkkailee, löytyykö järjestelmästä vuotoja.

Ohjelman käynnistyessä laite ilmoitti, että jäteöljyastia on täyttymässä. Kuvassa näkyvistä kolmesta pullosta se on keskimmäinen. Pullo ruuvattiin irti ja sisältö tyhjennettiin jäteöljylle tarkoitettuun säiliöön. Tämän jälkeen laitteisto alkoi luomaan alipainetta järjestelmään. Testin jälkeen laitteisto ilmoitti, että alipaine ei ole riittävä. Tällöin voitiin päätellä, että järjestelmässä on vuoto.

Ilmastoinnin huoltolaite.

Alipaine ei ole riittävä - järjestelmä vuotaa?

Hain varastolta typpipullosetin. Typpiventtiili kiinnitettiin HP-huoltoliittimeen ja käännettiin typpipullon venttiileistä varoen painetta järjestelmään. Alkoi kuulua pientä suhinaa, joten vuoto selvästi oli olemassa. Typpisetin mukana tuli pullollinen vuodonpaikannussuihketta. Suihketta ruiskutettiin kiinnikkeiden saumoihin ja jos vuotokohtaan osuu suihketta sen pitäisi vaahdota reippaasti. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, joten kuuntelin tarkemmin, mistä pihinä kuuluu samalla käsin kokeillen. Selvä vuoto löytyikin kompressorin ja putkien liitoksesta. Avasin kiinnikeruuvin ja korjasin kiinnikkeen asentoa ja kiristin uudelleen. Typpitestillä pihinä ei enää kuulunut, joten laitoin järjestelmän uudestaan kiinni huoltolaitteeseen alipainetestiin. Testi ei kuitenkaan suostunut edelleenkään yhteistyöhön, joten katsomme ensi viikolla, miten meidän käy.

Typpeä vuodon etsintään.

Suihketta, jolla voidaan paikantaa helposti vuotoja.

Jekku


Note to self: typpeä päästäessä järjestelmään kannattaa toimia varoen, jos paine aiheuttaa äkkinäistä liikettä järjestelmässä. Ilmastointihuollossa on hyvä käyttää hanskoja ja suojalaseja, jos jotain sattuu roiskumaan. Kylmäaine aiheuttaa välittömiä paleltumisvammoja.