torstai 18. joulukuuta 2014

Vianmääritystä käytännössä, Ford Focus vm. -99

Etsimme Ford Etis tietojärjestelmästä vm. -99 Ford Focuksen käynnistysjärjestelmän kytkentäkaavion, jonka perusteella suoritimme vianhakua harjoitusautoon. Opettajamme oli järjestänyt esimerkkivian Ford Focukseen, joka meidän piti selvittää mittaamalla.


Auto ei käynnisty, missä vika?

1. Mittasimme käynnistimen ja akun väliltä jännitehäviötä, OK

2. Tarkistimme virtalukon sulakkeen, OK

3. Virtalukko käynnistysasentoon. Mittasimme virtalukon ja sulakkeen väliltä yhdistäen yleismittarin jännitemittarin liittimen punaisen johdon liitokseen ja toisen liittimen maihin, ~12V, OK

4. ja 5. Mittasimme harmaaoranssin ja vihreäkeltaisen johtojen jännitteen samoin kuin edellä, ~12V, OK

6. ja 7. Mittasimme irroitetun käynnistimen releen liittimistä (ei siis releestä vaan sen sijoituskohdan liittimistä) 0V, EI OK

Vika voidaan siis sijoittaa releen liittimen pohjaan, eli johdotuksen ja releelle tulevan liittimen väliin.



Opettaja kertoi, että oli laittanut palan sähköteippiä liittimen väliin harjoitusta varten. :)







Jekku

Katsastuksessa tarkastettavat yleisimmät valot

Valojen käyttötarkoitukset ja määräykset

Trafin sivuilta löytyy ajankohtaiset vaatimukset autojen ja perävaunujen sekä hinattavien laitteiden osalta.


• Lähivalo
Lähivalojen tulee täyttää suuntausvaatimukset kuormituksesta riippumatta (alk. 1.7.1995). Autossa pitää olla korkeudensäätölaite tai taka-akselilla oleva jousituksen tason säätö. Katsastuksessa voidaan määrittää laitteiston tarpeellisuudesta tai luvista. Valojen tulee olla epäsymmetriset.

Kaasupurkausvalojen suuntauksen tulee olla automaattinen ja niillä tulee olla pesulaite, mikäli valon kirkkaus on yli 2000 lumenia (eli käytännössä kaikki ko. valaisimet).

Lähivalaisimen näkyvän pinnan on näyttävä vaakatasosta 15° ylös- ja 10° alaspäin sekä vaakatasossa 45° ulos- ja 10° sisäänpäin valaisimen valmistajan ilmoittamaan referenssiakseliin verrattuna.

Lähivalaisimen merkkivalo on vapaaehtoinen. Lähivalojen tulee olla tyyppihyväksyttyjä jonkin E-säännön mukaisesti.

Pääasiallisesti valojen tulee olla valkoista valoa tuottavat, mutta ennen 1.10.1994 käyttöönotetuissa autoissa hyväksytään myös kellertävät valot. Lähivalaisimen kirjaintunnukset ovat C, HC, DC ja SC.

• Kaukovalo
Kaukovaloja voi olla 2 tai 4 kappaletta. Kytketään päälle yhdessä tai pareittain (N3-luokan autoissa myös 6 kpl, joista kaksi paria saa palaa yhtäaikaisesti). Yhtäaikaisesti palavien valojen referenssiluku voi olla enintään 100.  Lisäkaukovalot saaasentaa katolle vain, jos ne voidaan asentaa etuakselin etupuolelle.

Merkkivalo on pakollinen. Valaisinten on oltava tyyppihyväksyttyjä jonkin E-säännön mukaisesti.

• Etuvalo
Valoja tulee olla kaksi. Ei saa kahdentaa esim. lisäämällä niitä lisäkaukovaloihin. Merkkivalo on pakollinen, mutta vaihtoehtoisesti riittää valaistu mittaristo. Etuvalojen tulee olla tyyppihyväksyttyjä E-säännön 7 mukaisesti.

Huomiovalot eli ns. päiväajovalot ovat pakolliset autossa, jossa valojen asennuksen osalta on E-säännön 48 muutossarjan 04 mukainen tai uudempi hyväksyntä. Muutoin ne ovat vapaaehtoiset. Valojen tulee sammua, kun lähi-, kauko- tai sumuvalot kytketään päälle. Huomiovalojen tarkoitus on helpottaa ajoneuvon havaitsemista valoisaan aikaan, mutta ne eivät korvaa ajovaloja muissa tilanteissa.

Huomiovalaisimet ovat vapaaehtoiset, mutta jos sellaiset asennetaan, tulee niitä olla kaksi kappaletta asennettuna siten, että valaisimen etäisyys auton ulkoreunasta on enintään 400 mm ja korkeus maanpinnasta vähintään 250 mm ja enintään 1500 mm. Huomiovalaisinten välisen etäisyyden tulee olla vähintään 600 mm, kuitenkin vähintään 400 mm, mikäli ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1300 mm. Huomiovalaisimet asennetaan auton etuosaan eteenpäin suunnattuina ja siten kytkettyinä, että ne voivat palaa vain silloin kun takavalaisimet ovat päällä ja sammuvat kytkettäessä ajovalot päälle, paitsi milloin niitä käytetään valomerkin antamiseen.

Kaukovalot päällä. Kuva: wikipedia

Pelkät lähivalot päällä. Kuva: wikipedia



• Lisävalot
Ks. kaukovalot. Useimmiten lisävaloina kytketyt valot ovat kaukovaloja. Voi olla myös lisäsumuvaloja. Lisävalot voi tunnistaa kirjaintunnusten avulla. Esim. Etusumuvalaisimen kirjaintunnukset ovat B ja F3. Kaukovalaisimen kirjaintunnukset ovat R, HR, DR ja SR.

• Takavalo
Takavalot ovat pakolliset. Takavalojen merkkivalo on pakollinen ja sen on oltava yhdistettynä etuvalojen merkkivaloon. Valojen tulee olla tyyppihyväksyttyjä E-säännön 7 mukaisesti.

• Jarruvalo
Jarruvalot ovat pakolliset ja niitä tulee olla kaksi. Niiden tulee näyttää punaista valoa. Jarruvalaisimen on näyttävä vaakatasossa 45° ulos- ja sisäänpäin sekä vaakatasosta 15° ylös- ja alaspäin.

Keskijarruvalo on pakollinen 1.10.2000 ja sen jälkeen otetuissa M1-luokan autoissa ja 10.7.2011 ja sen jälkeen käyttöönotetuissa N1-luokan autoissa (paitsi alustaohjaamolliset tai avoimella tavaratilalla varustetut).

Keskijarruvalo voidaan sijoittaa keskilinjan ulkopuolelle tai kahdentaa tyypin D-valaisimilla, jos auton rakenteen vuoksi se on tarpeen (esim. keskeltä aukeavat takaovet). Jarruvalojen tulee olla tyyppihyväksyttyjä E-säännön 7 mukaisesti.

Jarruvalaisimen kirjaintunnukset ovat S1, S2, S3 ja S4 (S3 ja S4 keskijarruvaloja).

• Suuntavalo
Suuntavalot ovat pakolliset 1.1.1985 ja sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa. Hätävilkkukytkentä on pakollinen 1.1.1989 tai sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa. Punaiset suuntavalot hyväksytään tietyin edellytyksin.

Sivuvilkku ei ole pakollinen, mutta jos sellainen on, sen tulee  toimia. Merkkivalo/toiminnanilmaisin on pakollinen. Valojen tulee olla tyyppihyväksyttyjä E-säännön 6 mukaisesti.

• Rekisterikilvenvalo
Takarekisterikilven valaisimen tehtävänä on valaista takarekisterikilpi. Tämän valaisimen
on lähetettävä valkoista valoa, joka ei saa näkyä taaksepäin. Lukumäärän ja sijoituksen
on oltava sellainen, että laite pystyy valaisemaan rekisterikilvelle varatun tilan.

Rekisterikilven valaistus. Kuva: tuningkauppa



• Muut valot ja valaistut kilvet
Etusumuvalo on vapaaehtoinen, mutta sille on määritelty etäisyys maanpinnasta. Min. 250mm. Suunnattava siten, etteivät ne aiheuta haittaa kuljettajalle tai muille tienkäyttäjille. Merkkivalo on pakollinen 10.7.2011 ja sen jälkeen käyttöön otetuissa autoissa. Valon tulee olla tyyppihyväksytty E-säännön 19 mukaisesti.

Sumuvaloja käytetään parantamaan ajoradan näkyvyyttä rankkasateessa, sumussa tai lumisateessa!

Takasumuvalot ovat pakollisia 1.1.1993 ja sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa. Valoja tulee olla 1 tai 2. Merkkivalo on pakollinen. Jos valoja on yksi, sen on sijaittava auton vasemmalla puolella tai keskellä. Kaksi valoa sijaitsevat symmetrisesti molemmin puolin. Valojen tulee olla tyyppihyväksyttyjä E-säännön 38 mukaisesti. Jonossa ajettaessa vain jonon viimeisen tulee käyttää takasumuvaloa.

Peruutusvalo on pakollinen 1.1.1984  ja sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa. Valon tulee olla tyyppihyväksytty E-säännön 23 mukaisesti.  Peruutusvalaisimen tulee sijaita auton takana vä-
hintään 250 mm ja enintään 1200 mm korkeudella, leveyssuunnassa ei ole vaatimuksia. Merkkivalo on vapaaehtoinen.

Äärivalot ovat pakollisia 1.1.1993 ja sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa, kun auton leveys on yli 2,1m.

Sivuvalo ilmaisee auton sivusuunnasta. Valo voi olla punaista tai ruskeankeltaista. Usein se on yhdistetty punaisen takavalon kanssa samaan. Vapaaehtoiset alle 6m pitkissä autoissa.

• Hätävilkut
Ks. kohta Suuntavalo. Hätävilkkukytkentä on pakollinen 1.11989 ja sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa. Hätävilkku käyttää vilkkuvalaisimia molemmin puolin yhtäaikaisesti. Niiden tarkoitus on varoittaa muita liikennöijiä poikkeavasta tilanteesta, kuten onnettomuudesta tai esteestä tiellä.


Jotta asia ei olisi liian mielenkiintoista, voi lukea EU:n yhdenmukaiset vaatimukset liittyen ajoneuvojen valaisimiin täältä.

Vanhemmat Trafin määräykset löytyvät täältä, joissa on hieman lisää tietoa verrattuna sivun alussa mainittuihin määräyksiin.


Jekku

tiistai 16. joulukuuta 2014

Volvon moottorin antureita ja muita herkkuja!

Moottorin mekaniikkaa opiskellessamme saimme työn alle Volvon moottorin. Työkaverina Kake. Erityistä tässä moottorissa on sen poikkeava rakenne muihin hallissa oleviin harjoitusmoottoreihin.


Tästä lähdettiin!

Öljypohja irrotettu. Näkyvät kampiakselin tasapainolevyt.

Polttoainesuuttimet.

Nokka-akselit.

Tulpan reiät keskellä. Reunoilla näkyvät venttiileiden paininkupit. Niiden päälle tulevat nokka-akselit.

Öljypohja. Loiskelevy.

Imusarja. Vihreä tiiviste kuuluu joutokäynninsäätöventtiilille, josta on kuva hieman alempana. Vasemmassa reunassa näkyy kaasuläppä.

Sylinterit. Sisällä näkyy hoonausjälki, jonka tarkoitus on auttaa voitelussa.

Männät, joissa näkyy männän tappien aukot ja männän renkaat. Kiertokanget ovat männän tapilla yhdistetty mäntään.

Sylinteriryhmä.

Kampiakseli. Vastapainot.


Kampiakselin asentotunnistin vauhtipyörän 'nypylöillä'.

Nakutusanturi.

Jäähdytinnesteen lämpötila-anturi.

Joutokäynnin säätöventtiili.

Nokka-akselin asentotunnistin.

Kaasuläppä.

Kaasuläpän asentotunnistin.

Polttoainesuutin.

Polttoaineen paineen tarkistusventtiili.

Ylhäällä näkyvät tulpan johdot. Nokka-akselien päät. Alempana vasemmalla on vesipumpulle paikka.

Tulpan johdot. Kaksoiskipinäsytytyspuolat.

Pakosarjaa. Tähän koneeseen kuuluu myös turbo, mutta se oli harmillisesti irroitettu ennen purkuharjoitustamme.

Hihnapyörä.

Imusarja.

Imusarjalle menee polttoainejakoputki ja suutinten liittimet näkyvät punaisina.

Vauhtipyörä



Jekku

tiistai 9. joulukuuta 2014

Moottori nakuttaa?

Moottorin nakutus

Moottorin nakutus tarkoittaa liian aikaista syttymistä palotilassa ja sen myötä paineiskuja, jotka saavat aikaan epäsuotuisaa värähtelyä moottorissa. Palaminen voi siis alkaa jo ennen kuin puristuspaine on riittävän korkea. Itsesyttyminen voi lähteä liikkeelle palotilassa olevasta karstasta, joka alkaa hehkua paineen ja lämpötilan vaikutuksesta. Aaltona etenevät sytytysrintamat törmäävät palotilassa aiheuttaen paineiskun (ks. animaatio alla). Nykyautoissa on nakutuksen tunnistava anturi, jonka välittämän signaalin avulla koneisto säätää mm. moottorin ahtopainetta ja sytytystä.

Palorintaman eteneminen tilanteessa, jossa moottori nakuttaa. Kuva: wikipedia


Moottorin kylkeen liitettävä nakutuksen ilmaiseva anturi. Kuva: motonet


Jekku




lauantai 6. joulukuuta 2014

Lisää luettavaa!

Löysin juuri mielenkiintoisia sivustoja, joissa on paljon teknistä asiaa, mutta myös arjen kerrontaa autoista, liikenteestä ja kuskeista itsestään. Lisäsin nämä omalle sivulleen blogini yläreunaan.

Nelivetoa -sivustolla Ari Pouta kertoo intohimostaan pick-upeja ja nelivetoja kohtaan. Poloinen -blogissa Jenni ajelee VW Pololla ja Kawasaki Eerikillä.

Vierailepa näissä:

www.nelivetoa.fi

poloinen.blogspot.fi



Jekku