Työssäoppi no. 3 ja muita uutisia

Pääsin yllättäen suorittamaan viimeistä puolivuosikasta työpaikalle paikalliseen korjaamoon (yhteen niistä). Käytännön oppiminen on ehdottomasti kaikkein parasta mahdollista. Teoriatunneille osallistun normaalisti koululla. Tällä kertaa olen merkkikorjaamon sijaan korjaamolla, jossa sujuvasti huolletaan ja korjataan kaikki paikalle saapuvat menopelit merkistä riippumatta. Näkökulma on huikean erilainen niin työtapoihin ja työympäristöön kuin ihmisiinkin verrattuna. Monipuolinen kokemus on rikkautta.

Pyrin päivittämään hieman työssäopista erilaisia töitä ja asioita, kun tällä kertaa siihen sain suopeasti luvan työpaikan esimieheltä. Ensimmäiseksi on luvassa mm. ilmastoinnin kompressorin vaihtoa.

Viimeksi mainitsin myös Volvoni kaasujärjestelmän askelmoottorin vaihdosta ja toiveistani, että se lopettaisi auton nykimisen. Noh, kaasujärjestelmä toimii jälleen, mutta 'hörpöttely' jäi. Mitään vikakoodeja vehkeestä ei löydy ja pääsääntöisesti kaikki toimii ihan hyvin. Hyvin epämääräinen nypyttäminen ajaessa kuitenkin kaivelee mieltä... Joko asiaan täytyy paneutua itse jonain hyvänä hetkenä tai antaa vian muodostua helpommin löydettäväksi. :D


Jekku

Volvo 240 vm. -88 - pakokaasutesti

Nopea päästötestin suorittaminen. Asiakas ajoi viininpunaisen helmen halliin, jolla oli ajettu kuulemma vaivaiset 140tkm. Ulkoisesti auto oli loistokunnossa.

Kyseisessä autossa päästöt mitataan kierroslukumittarin ja päästöt keräävän sondin avulla. Uudempaan autoon laitettaisiin OBD-pistoke, joka lukee auton tiedot tarkasti päästömittausta varten.

Testin tekeminen vaati hieman opettajan ohjausta, koska ensinnäkin testerin letkun oli joku siirtänyt aivan väärään paikkaan. Eli pakoputkesta johdettu pakokaasu päätyi aivan eri paikkaan, minne piti. :D Lisäksi jäännöshapen määrä oli kohtuullisen suuri, joten opettaja neuvoi tukkimaan pakoputken päätä mittalaitteen ympäriltä, jolloin happi ei pääse ainakaan ulkokautta häiritsemään mittausta. Tämä tuntui auttavan mitta-arvojen perusteella. Jos jäännöshappea olisi ollut edelleen, voitaisiin epäillä vuotoa jossain kohtaa järjestelmää.

Päästöt saatiin kuitenkin mitattua ja asiakkaalle todiste päästöjen mittauksesta.

Jäännöshapen määrä näkyy punaisena mitta-arvona. Tätä yritettiin 'auttaa' tilkitsemällä mittasondi paremmin pakoputken päähän, jolloin minimoidaan ulkoapäin tulevan hapen määrä. Tällä saatiin arvo normaaleihin lukemiin.

Jekku

Skoda Octavia vm. -09 1.4 TSI - DSG vaihteiston öljyn vaihto / lisäys

Autovahinkokeskuksen tuliainen, Skoda, toimii koulussa harjoituskappaleena. Jospa se joskus vielä kulkee liikenteessäkin. Tällä erää tehtävänä oli tutkia vuotaako vaihdelaatikko, vaihtaa öljyt ja käynnistää auto.

Skodan vaihdelaatikko.

Etsimme Bosch:n testeriohjelmiston kautta ohjeet vaihteistoöljyn vaihtamiseen. Itse ohjeiden metsästys vei tovin aikaa ja aluksi luimme selvästikin väärän laatikon ohjeita. Soitettuani paikalliseen Skodan merkkihuoltoon, saimme tarkempaa tietoa laatikosta. Olimme lukeneet 7-lovisen laatikon ohjeita, vaikka kyseessä oli 6-lovinen vaihdelaatikko. Seitsenlovisessa laatikossa olisi täyttö tapahtunut pohjasta, tyhjennyspropun kautta. Kuvallisten ohjeiden perusteella menimme itse vipuun, koska harjoitusautossa oli ulkoisesti samanlainen laatikko ja proppu.

Ennen kuin vaihdelaatikkoon pääsee ylhäältä käsiksi, edestä tulee irrottaa pois mm. akku muovikoteloineen ja osittain ilmakoteloa.

Proppu auki ja astia alle, johon öljy kerätään.

Ohjeet saatuamme olimme jo varmistaneet, että vaihde on P-asennossa ja valuttaneet öljyt. Uusien ohjeiden valossa täyttö tapahtui nopeasti ja helposti laatikon päältä, pienen täyttöaukon kautta. Muovikorkki pois ja täyttölaitteella tarkalleen 1,7l Skodan vaihteistoöljyä sisään.

Täytön jälkeen käytimme konetta sen aikaa, että vaihteisto käytiin läpi. Jokainen vaihde päällä n. 3 sekuntia. Testeriohjelman kautta olisi pitänyt vielä seurata öljyn lämpenemistä kun kone käy, mutta autosta puuttui jäähdytysjärjestelmä kokonaan, joten emme voineet pitää autoa käynnissä kauempaa.

Täyttöaukon näkee yläpuolelta. Muovikorkki vain pois ja öljy sisään. Kuvassa näkyvä letku menee suoraan täyttöaukolle.

Öljyntäyttölaite, käsipumpullinen. Hoiti hommansa. Ainoa miinus, ettei täyttömäärä ole täysin tarkka tällä vekottimella, koska pohjalle ja letkuun jää pieni määrä seikkailemaan.

Laatikon vuodosta puheen ollen. Olimme aiemmin puhdistaneet vaihdelaatikon pohjan ylimääräisestä, roiskuneesta öljystä. Auton käyttämisen jälkeen näimme, mistä öljy tihkui. Sitä tuli vaihdelaatikon kiinnikeruuvin kannasta ja yllättäen se olikin täysin auki. Kiristimme sen, putsasimme alueen tihkusta ja vuoto vaikutti loppuneen. Muuta vuotoa ei ilmaantunut tällä erää.


Jekku

Kouluun paluu - huohotinputki ja askelmoottori Volvoon!

Back to school!

Aika on aloittaa uurastus ja opiskelu kesän tuomin voimin. Kevään vähäiset työt ja alkuvuoden harjoittelu näkyvät blogissa kumisevana hiljaisuutena, mutta tarkoitus on ryhtyä tarkistelemaan vanhoja kirjoituksia ja tekemään uusia juttuja. Vaikkapa sitten tikusta asiaa. Tässä niistä ensimmäinen.

Omasta autostani paukahti kesän aikana kaasujärjestelmän askelmoottori. Asentajaopiskelijaa toki harmitti, ettei asialle oikein itse voinut tehdä mitään. Tiesin mikä osa ja minne se tulee, mutta kaasujärjestelmän itsessään ollessa varsin tuntematon viritys, en voinut alkaa sitä lennossa korjaamaan. Kulkupeli saatiin kaasuasiantuntijan pakeille juurikin näillä näppäimillä, joten palaan asiaan, miten asennuksen kanssa kävi ja ajellaanko pian jälleen kaasulla.

Tarinahan lähti siitä, että käynnistäminen alkoi olla jossain vaiheessa hirvittävän hankalaa. Joka kerta käynnistyi, mutta joku käynnistämisessä aiheutti alkuun hirvittävän pitkän startin. Netistä tutkin, että syy saattaisi kaasujärjestelmässä johtua nimenomaan edellä mainitusta askelmoottorista. Tällöin askelmoottori alkaa pikkuhiljaa falskata ja täyttää imusarjan kaasulla auton ollessa pois käynnistä. Lämpöisenä ja hiljattain sammutettuna auto siis käynnistyi mainiosti, 'kuin palmun alta'. Ongelma oli käytännössä aamulla liikkeelle lähtiessä tai kahdeksan tunnin koulu-/työpäivän jälkeen.

Muita oireita ilmaantui pikkuhiljaa. Auto tärähteli ja vavahteli joutokäynnillä valoissa, jarruttaessa ja pikkuhiljaa tärähtely laajeni koko kierrosalueelle tehden sitä jo moottoritienopeuksissa. Tämä oireiden paheneminen noin vajaan puolen vuoden kuluessa. Määräaikaishuollossa tehdyn järjestelmän päivityksen ja mm. huohotinputken* vaihdon jälkeen auto sammahti tielle muutaman kerran, mutta kulki sammumisen jälkeen vielä bensalla. Viikon jälkeen ongelma oli kadonnut mystisesti. Kului vajaa pari kuukautta tästä ja auto lakkasi totaalisesti kulkemasta kaasulla.

Diagnoosi haettiin kaasuammattilaiselta. Hinta on kova jo pelkästään varaosalla. Toivon parasta.



* Lisäten huohotinputken vaihtoon sen verran, että huollon yhteydessä etsin vuotoja eräänlaisella savukoneella, jonka liitin ilmaputkeen kohti imusarjaa. Mainitun tärähtelyn osasyy siis löytyi täysin muruiksi pirstaloituneesta huohotinputkesta. Tämä oli kuulemma tyyppivika nimenomaan tässä Volvossa ja uuden huohotinputken kumiseos olisi erilainen. Huohotinputken vaihdon jälkeen jarrutuksessa havaittu tärinä poistui. Plussaa! Muu värinä sitten jäikin :D




Mukavaa syksykauden alkua kaikille!


Jekku

Jännitehäviö ja ampeerimittaus

1. Tehtävä / jännitehäviömittaus

Toyotan testikytkentäpaneeliin asennettiin kuvan mukainen asetelma, josta mittasimme lamppujen maadoituskohdasta jännitehäviön. Yleismittarin toinen johto akun miinusnavassa. Jännitehäviön suuruus riippuu vastuksesta.

2. Tehtävä / virtapiirimittaus - Kirchhoffin laki

Toyotan testikytkentäpaneelin avulla testasimme Kirchhoffin lain toteutumista, kun virtapiirissä on kolme lamppua rinnankytkennässä. Lain mukaisesti mittasimme lamppujen maadoitusjohdoista yhteenlaskettuna saman virran kuin yhteiseen maajohtoon kulkeva virta.

U1 + U2 + U3... = Ukok

I1 + I2 + I3... = Ikok

Jekku