Tipparenun kaasarin tarkistus ja sähköjä

Renaultista piti tarkistaa valojen toimintaa, mutta alkuun päästiin ihmettelemään vuotavaa kaasaria. Avasin kaasarin kannen ja tarkoitus oli puhdistaa venttiili, mutta sen toiminnassa ei vaikuttanut irroittamisen jälkeen olevan mitään hämminkiä. Laitoin kannen välillä kiinni, mutta laittaessani virran päälle, sama tiputtelu jatkui. Renussa on sähkötoiminen pumppu, joten virran ollessa päällä bensa täyttyy kaasariin ellei neulaventtiili toimi kunnolla. Toisella kerralla opettaja puhalteli venttiiliin, jonka olin irrottanut kaasarin kannesta, mutta edelleenkään mitään ongelmaa ei tuntunut olevan.

Jatkoin valojen parissa tovin ja auto piti viedä hallista välissä ulkoilmaan, koska bensan katku oli aikamoinen. Ulkona käyttäessäni virtaa opettaja katsoi vielä kolmannen kerran kaasariin, mutta vika ei enää toistunut. Jäi hieman mystiseksi tämä häilyvä vika... :)

Kaasari, josta ilmansuodatinkotelo on otettu pois.

Irrotetussa kannessa näkyvä kuparinvärinen osa on neulaventtiili, jossa vian oletettiin olevan. Venttiili lähti 14mm lenkillä pois, jolloin sitä oli helpompi tutkia. Kaasarin alaosassa on tuo vinossa oleva muovinen osa, eli uimuri, joka painaa venttiilin kiinni kun paine kaasarissa kasvaa bensan täyttäessä kammion.

Renun valoista ei toiminut rekisterikilven valot eikä vasemman laidan parkki- ja takaajovalo ja  oikea etuvilkku. Oikea etuvilkku mureni käsiin ottaessani sitä irti, joten toimimattomuuden syy oli aika selvä. Uusi polttimo ja hyvin pelasi. Jostain syystä ajovalon ja parkin kanssa temppuilin isomman tovin tajuamatta, että sulakkeetkin voisi tarkistaa. Siellähän se vika loppujen lopuksi oli. Ehdin jo avata kaikki valot auki ja mitata joka piuhan ja liittimen yleismittarilla. No, tulipahan tehtyä ja harjoiteltua... ;)

Rekisterikilven valojen kanssa kävi melkein samoin, kunnes opettaja muistutti, että oven saranoiden välissä olleet ylimääräiset katkaistut piuhat lienevät juurikin näiden valojen johdot. Pääsin siis jälleen kolvaamaan...

Renun valoissa on vähän oma patentti, koska valoja ei kuulemma oikein ole tarjolla enää.  Parkkivalolta ja taka-ajovalolta oli palanut yhteinen sulake.

Parkkivalo palaa jälleen sulakkeen vaihtamisen jälkeen.

Tässä kuva edellisestä postauksesta, jossa näkyy ylimääräiset mustat ja vihreät johdot... ne osoittautuivat rekisterikilven valojen piuhoiksi. Kuorin päät, kolvasin ja suojasin kutistesukalla.

Jekku

Note to self: milloinkohan mä opin tarkistamaan ne sulakkeet? ;)

Tipparenun kaiuttimien häiriö

Tänään askartelin opettajamme 'Tipparenun' parissa, jonka takaoveen kiinnitetyistä kaiuttimista toimi vain toinen (joka sekin ilmeisesti hädin tuskin). Aluksi piti selvittää, onko johdoissa vikaa vai kaiuttimissa. Lähtötilanne johdotuksissa oli ainakin mielenkiintoinen.

Otin saranan viereisistä (ks. kuvat) toisen kaiuttimen johtojen päät ja liitin niihin 9V 'palovaroitin'-pariston navat. Hyvin vaimeaa sähinää kuului, mutta sekin hiljeni. Kokeilin samaa tekniikkaa pelkästään kaiuttimen liittimiin ja molemmat toimivat hyvin. Ongelma oli siis kaiuttimien johdoissa. Avasin kaikki teippiviritelmät ja totesin, että yhteen rullatut kuparijohdot eivät ole pysyneet yhdessä. Kaiuttimen päässä olevat liittimet olivat huonosti liitetty ja täysin ilman suojaa.

Oven välissä olevien johtojen päät katkaisin kaikki pois, kuorin päät, kolvasin ne pareittain ja kiinnitin kutistesukan sytyttimellä lämmittämällä. Olin toki ensin merkannut parit teipin avulla. Ensin liittämällä kaksi johtoa per kaiutin teipillä yhteen. Ja näistä kahdesta merkkasin plus-johdon teipin palasella. Sama vastakkaisille johdoille, jolloin oli helppo yhdistellä johtoja kolvausvaiheessa, eikä arvailla välillä, mikä johto on minkäkin pari.

Kaiuttimien liittimet katkaisin kaikki pois ja kuorin johtoihin uudet päät, liitin uudet liittimet ja suojasin kutistesukalla. Lopuksi vielä kaiutinlevyn takana seikkailevat johdot kiinnitin parilla teipin palalla oveen.

Uusien liittimien ja johdonpäiden huollon jälkeen paristo-testi toimi täysin!

Johtorykelmä saranan kupeessa oli jokseenkin karsean näköinen.

Tältä näyttävät takaoven kaiuttimet. Renua on ehostettu jännällä laminaatilla.

Kaiuttimessa on kaksi liitintä, isompi on plussa ja pieni on miinus. Testasin kaiuttimen toiminnan liittämällä pariston näihin liittimiin, jolloin kaiutin napsahtaa. Kaiuttimien johtojen liitinpäät katkaisin kaikki pois, kuorin, laitoin uudet liittimet ja kutistesukat.

Kun testasin näiden johtojen päistä kaiuttimien toimivuutta, en saanut kunnollista tulosta. Kaikki johdon päät oli kuorittu huolimattomasti niin, että iso osa kuparijohdoista oli poikki. Yksi johtopareista oli rullattu teipin alle niin, etteivät ne koskeneet toisiaan juuri ollenkaan. Kuorin kaikkiin johtoihin uudet päät ja kolvasin ne toisiinsa asianmukaisesti.

Olen tässä tehnyt kaksi johtoparia valmiiksi. Liitoksien päällä on kutistesukka. Mustalla teipatut johdot ovat plus johtoja ja kiinnittyvät toisiinsa. Teipitön johtopari on miinusjohtoa ja kiinnittyvät toisiinsa.

Johtojen ollessa jälleen kytkettyinä, kokeiltiin toimivuutta. Molemmat kaiuttimet soivat!

Laitoin seikkailevien johtojen päälle kaapelikierrettä. Vähän nätimpi kuin alkuperäinen, eikö? :)

Kaiuttimien asentamisessa tulee huomioida, että johdot tulee oikein. Eli plus johto menee plus -napaan ja miinus miinus-napaan, jolloin kaiuttimen värähtelyliike suuntautuu kaiuttimesta ulospäin. Liikkeen voi nähdä em. paristotestillä ja testata voi, mitä tapahtuu, kun laittaa miinus -navan plus-johtoon.... liike tapahtuu päinvastaiseen suuntaan, eli kaiuttimen sisälle.

Jos em. tapauksessa toinen kaiutin on asennettu väärin (kaiutin ns vetäytyy) ja toinen oikein (kaiuttimen liike tulee ulospäin), kaiuttimista tulevat matalat äänet kumoavat toisensa ja musiikin toistaminen ei toimi oikein.


Jekku

Note to self: ennen kuin kolvaa, vois pistää sen kutistesukan johdon varteen.... tein saman mokan kaksi kertaa peräkkäin?! :D

Projektiauton kanssa Hot Rodiin

Projektiautomme on kokenut kovia ja sen tekemisessä on ollut pientä haastetta ja kiirettä. Emme saaneet projektia ihan siihen vaiheeseen kuin mitä (ainakin minä) olimme ajatelleet. Mutta kyllä sen kanssa aherrettiin kovasti. Anton ja Elias erityisesti tekivät ison osan subbarikotelon suunnittelussa ja asentamisessa. Ohessa kuvia viimevaiheiden aherruksesta ja näyttelyosastostamme.

Nina ja minä hioimme sumuvaloumpioita ja niiden muovikehyksiä vielä kahta päivää ennen näyttelyä.

Etu-umpiot kiillotettiin maaliosastolta haetulla laikalla, johon oli kahta eri hiontatahnaa ja kaksi erilaista pehmeää tyynymäistä laikkaa.

Ikkunoista puhdistettiin maalitahroja tinnerillä.

Alkuperäistä väriä, punaista, pilkisteli sieltä täältä. Korjailimme sitä mustalla maalilla näkyvimmistä paikoista.

Projektin ympärillä oli välillä melkoinen kaaos. Tässä vielä penkitkin irti näyttelyä edeltävänä päivänä.

Fordin merkit hioimme tasaisiksi, maalasimme kiiltävän mustiksi ja teetin niihin tarrat, joissa on Asentajakillan A-kirjain.

Etu- ja takahelmoissa oli näkyvissä punaista alkuperäistä maalia. Teimme pikakorjauksen niihin teippaamalla paikallisesti ja spraymaalia päälle.

Kaikki näkyvät puskurien ja umpioiden muoviosat hiottiin jälleen ja maalattiin kiiltävän mustiksi.

Meillä oli mukana myös JP:n pyörä, joka saatiin paikalle peräkärryllä.

Tässä on messupäivä menossa jo kovaa vauhtia. Osastomme oli jaettu sujuvasti Hämeenlinnan Pintakillan kanssa, jolla oli mukana taustalla näkyvä vihreä Mustang.

Aiemmassa postauksessa esitelty laser-leikattu pala peltiä sai kunnian toimia valomainoksena osastollamme.

Anton ja Elias työnsä parissa.

JP pyöränsä vierellä.

Jekku

Hot Rod & Rock Show Tampereen Messukeskuksessa 26.-27.4.2014

Olimme Hot Rodissa taannoisena viikonloppuna. Harmi, etten muistanut sieltä blogata erikseen. Esillä oli valtavasti kiinnostavia ja kauniita ajopelejä.... kaikista parhaista en saanut kuvaa kun olin passissa osastollamme ja kiertelemässä olin liian hätäinen. Laitan Fiestamme valmistelusta näyttelyyn erillisen postauksen. Ohessa erityisiä suosikkeja näyttelystä ja yhteisellä osastollamme ollut vihreä Mustang.

Ehkä eniten harmittaa, etten ottanut kuvia maastokalustosta ja pickupeista. Niistä ehkä minuun eniten kolahti Hinauspalvelu Lähdekorven maastokaluston helmi, Ford F450, jonka voi tsekata täältä.

Jekku

MB ML400 4,0CDI vm.-02, ilmastointihuolto

Mersuun ei oltu tehty lainkaan ilmastointihuoltoa sitten tehtaalta lähtiessään, joten oli aika pistää se koneen päähän pörisemään. Tässä huollossa ei ollut mitään muuta poikkeavaa kuin se kummastus, että autossa ei saa ilmastointia päälle ellei sillä lähde ajamaan. Huollon viimeisiä mittauksia ei siis voitu suorittaa eikä ollut aikaa lähteä ajamaan. Asia olisi toki eri, mikäli kyseinen auto olisi ollut ulkopuolisen asiakkaan, mutta tällä kertaa paikallisen opettajan, joka ilmoitti ettei ajoa tarvitse suorittaa.

Paineet kuitenkin olivat hyvät, järjestelmä tiivis ja selvästi kompressorikin toimi mittareista päätellen (ei vain täydellä teholla). HP- ja LP-mittareiden viisarit pumppaavat kevyesti paineen muuttuessa silloin kun kompura toimii.

Konetilassa oli mersussakin tarra, joka ilmoittaa käytettävän kylmäaineen määrän.

Välillä tuntuu, että huoltokone on suunniteltu vain pieniä ajoneuvoja varten, sillä tässäkin huoltoputket olivat aika tiukalla jo.

Huoltoliittimet sentään olivat mukavan kätevästi saatavilla.

Jekku