Peltivanteessa mittaukset vanteesta otetaan aika tarkalleen sisä- ja ulkoreunamista, joihin mittaulokkeet asetetaan. Alumiinivanteen kohdalla mittalaite sijoitetaan pariin eri kohtaan vanteen sisäpinnalla sekä vielä erikseen puolien kohdalle. Mittalaite sijoitetaan puolaa mitattaessa puolan kohdalle ja painetaan kytkintä, joka rekisteröi mitan. Riippuu puolien määrästä, kuinka useasta on hyvä ottaa mitta erikseen.
Renkaan keskellä olevaan reikään (mikä tulee akselin päähän) asetetaan keskitin. Näitä palikoita on useampia kokoja, joten niistä tulee löytää sopivin. Palikka ei saa upota liian syvälle reikään, mutta ei myöskään saa jäädä liian ylös. Sopiva palikka sijoitetaan seuraavaksi tasapainotuslaitteen puolaan. Tämän jälkeen asetetaan rengas keskittimeen ja ruuvataan kiinnitin niin tiukalle kunnes se ei enää kiristy perusvahvalla kääntämisellä (eli ei tarvitse hampaat irvessä kiristää, mutta jämäkästi).
 |
| Renkaan keskellä näkyy keskitinpalikka. |
 |
| Keskitinpalikka asetetaan tasapainotuskoneen puolaan ensin ja sitten vasta rengas. |
 |
| Kiristimen veiviä näkyy hieman kuvassa. |
Lasketaan koneen suojakupu renkaan ylle, joka käynnistää automaattisesti pyörimisliikkeen ja laite mittaa renkaasta painotukset. Jos kiristin on huonosti kiinni, tässä vaiheessa rengas tärisee reippaasti. Pyörimisliikkeen loputtua näyttö ilmoittaa nuolin, mihin kohtaan tulee lisätä painot ja kuinka suuret.
 |
| Kuva havainnollistaa alumiinivanteelle sopivaa painon paikkaa laserviivalla. Viivan kohdalla on myös asetettu paino. Peltivanteelle mittaus tehdään toisin, joten paikka katsotaan silmämääräisesti keskipuolan avulla. |
 |
| Kuvun laskeutuessa paikalleen, pyörimisliike alkaa automaattisesti. Laitteen päällä näkyy pyöreä levy, josta tulee puolia. Tämä on toisentyyppisiin vanteisiin sopiva keskitinpala. |
Painoja on vanteen reunaan väkäsellä kiinnitettäviä ja liimapinnalla varustettuja. Tähän peltivanteeseemme tuli pienellä väkäsellä varustetut painot. Näiden painojen kanssa taistelimme aikamme, koska emme aluksi hoksanneet, että painoja ei valita summan mutikassa vaan läjästä pitää osata katsoa muodoltaan ne, jotka ovat tarkoitettu peltivanteisiin. Lisäksi kaikki painot olivat hujan hajan lootissa koneen edessä. Painoja on 5g:sta aina 60g:n saakka 5-10g välein. Eli pientä petrattavaa olisi tuossa organisoinnissa ainakin :D
 |
| Teräsvanteisiin sopivat painot. Kuva: www.biltema.fi |
 |
| Alumiinivanteisiin liimapintaiset painot. Kuva: www.biltema.fi |
Järjestin kaikki koot omiin lokeroihinsa työn lomassa, mutta ovat varmaan miten sattuu jo seuraavana päivänä...
Paino paukutettiin vanteen reunaan työkalulla, jossa oli vasaramainen pää ja pihtimäinen työväline samassa. Vasarapäällä tietysti vasaroitiin ja pihtityökalua käytettiin painon poistamiseen vanteen reunasta. Painoja oli todella vaikea saada kiinni, etenkin jos kokeili vääränlaista painoa :D Painon asettamisen jälkeen aina pyöräytetään laitetta uudestaan ja siirretään tai lisätään painoja. Laite ilmoittaa OK, mikäli rengas on valmis.
 |
| Tasapainotustyössä käytettävä työkalu. |
Kaikki renkaat saimme hienosti tasapainotettua, joten ei muuta kun renkaat takaisin omaan halliin autonsa luokse.
 |
| Laitteen näytöstä näkyy, mitä kulloinkin tapahtuu. Vasemman puoleinen ruutu (jossa lukee nyt OK) ilmoittaa, millainen paino asetetaan vanteen sisäreunaan. Oikean puoleinen taas ulkoreunaan asetettavan painon. |
Jekku
Note to self: kun on asettanut painon vanteen reunaan ja seuraava pyöräytystesti pyytää painoa kuitenkin etäämmäksi, ei kannata suoraan siirtää pyydettyyn kohtaan, vaan liikauttaa painoa vain hieman kohti tuota sijaintia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti