4-tahtimoottorin toiminta pähkinänkuoressa

Nelitahtimoottorissa on nimensä mukaisesti neljä työtahtia. Oheinen animaatio aiheesta näyttää, miten moottorin työtahdit etenevät.

Ottomoottorissa tapahtuva toiminta:

1. Imutahti - mäntä laskee ja alipaine vetää imuventtiilistä polttoainetta ja ilmaa seoksena

2. Puristustahti - mäntä nousee ja seos puristuu männän yläosaan. Juuri ennen yläosan kohtaamista seokseen annetaan kipinä, jolloin seos syttyy ja lämpötila ja paine kasvavat

3. Työtahti - edellisen tahdin aikana kertynyt paine työntää mäntää alaspäin

4. Poistotahti - männän jälleen noustessa ylös polttoaineen palamisesta saatu energia on kerätty talteen ja siitä syntyneet pakokaasut ohjataan ulos pakoventtiilistä

Diesel-moottorissa tapahtumasarja vastaa ottomoottorin työtahteja monin osin, mutta erillistä sytyttävää kipinää ei tarvita.

1. Imutahti - mäntä laskee ja imuventtiilistä virtaa pelkkää ilmaa

2. Puristustahti - mäntä nousee ja ilmaa puristetaan kokoon. Puristuksen yhteydessä ilmaan ruiskutetaan polttoainetta. Paine nostaa lämpötilaa ja seos syttyy ilman kipinää.

3. Työtahti - mäntä laskee, kun seos syttyy paineen seurauksena

4. Poistotahti - palamisessa syntyneet pakokaasut puristetaan ulos pakoventtiilistä.

Hitsauskokeilua - MIG/MAG hitsaus

Ensimmäistä kertaa ikinä kokeilin hitsaamista. Ja ylipäätään pääsin laitteita testaamaan. Asianmukaisesti meillä oli varusteina maski ja nahkaiset pitkävartiset rukkaset. Maskiin oli vaikea tottua, koska tummennetun visiirin läpi ei oikeastaan näe lainkaan ennen kuin valokaari valaisee hitsattaessa. Yritinkin ensin asettaa hitsauslangan, joka tulee hitsauspolttimen päästä, ja sitten vasta visiiri silmien eteen ja sormi liipaisimelle.

Suojakaasua pullossa

Suojakaasun tarkoitus hitsauksessa on minimoida kemialliset reaktiot syrjäyttämällä happea sulan alueen ympäriltä.

Virtalähde

Virtalähteestä piti säätää langasyötön nopeutta ja hitsausjännitettä ja kokeilla, miten niiden asetukset vaikuttavat hitsausjälkeen ja miten hitsaus käyttäytyy. Esim jännitteellä 1 ja langanpituuden säätimestä asetus 1 tuottivat varsin epämääräistä jälkeä ainakin minun taidoillani. Asetuksilla 3 hitsaaminen oli jo paljon helpompaa, mutta tasaisen nauhan aikaansaamiseksi vaadittiin hieman kärsivällisyyttä. Asetuksilla 7 lankaa tuli aika hurjaa tahtia ja jännitettä oli huomattavasti enemmän rätinästä päätellen.

Hitsausharjoituksen jälkeä

Polttimen päässä näkyy pieni pätkä lankaa

Jekku

Note to self: kannattaa kääriä hihat käsivarsien suojaksi palovammojen välttämiseksi...

Työturvallisuus 1

Työturvallisuuden ensimmäisillä tunneilla käsiteltiin karkeasti yleisiä asioita, mitkä voivat vaikuttaa turvallisuuteen mm. koulussa hallioloissa. Käytännössähän työturvallisuus tarkoittaa erilaisia toimenpiteitä ja ymmärrystä toimia tietyllä tavalla, että voidaan ehkäistä mahdollisia haavereita ja tapaturmia työpaikalla. Ymmärrystä saa lisää oppimalla. Joskus oppiminen tapahtuu kantapään kautta, mutta parhain tapa on käsitellä asioita ja riskejä etukäteen, jotta omat sormet pysyvät kädessä kiinni jatkossakin.

Opiskella voi tiedon ja taidon osalta mitä vain mm. paloturvallisuutta, työsuojeluasioita, tulitöihin liittyviä turvallisuusasioita, ensiaputaitoja, turvallisuuslaitteiden ja henkilösuojaimien käyttöä (mikä lienee helpoimmasta päästä) ja kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Myös riskienhallintaa ja -arviointia voi opiskella, mutta käytännössä laajemman suunnittelu- ja dokumentointityön tekee työturvallisuudesta vastaava taho, eli työnjohto ja/tai yrityksen johto. Työntekijän, ja tässä tapauksessa opiskelijan, kannalta on olennaisinta ymmärtää, miksi niitä suojalaseja ja kuulosuojaimia käytetään. Esimerkin muodossa vastaus on yksinkertainen. Jos irrottaa pultteja paineilmakäyttöisellä pulttipyssyllä, kuulo ajan mittaan heikkenee. Tai jos hitsaa ilman maskia, ei välttämättä tarvitse sen jälkeen enää hitsata lainkaan, kun näkö on vaarassa lähteä.

Opiskelujen alkuvaiheessa hallityöskentely on vielä uutta ja muistutuksia varmasti suojainten käytöstä tulee. Henkilökohtaisesti voin myöntää unohtaneeni kuulosuojainten käytön pulttipyssyä käyttäessäni pari ensimmäistä kertaa, koska äänen voimakkuus jo valmiiksi 'humisevassa' hallissa ei tunnu erityisen kovalta.

Omaa työhaalaria on suositeltavaa aina käyttää, koska hallissa käsitellään erilaisia kemikaaleja ja luonnollisesti työn lomassa mm. polvet likaantuu lattialla kyykistellessä. Hanskat ovat hyvät pitää käsissä jo pelkästään, koska niillä saa hyvän otteen ja öljy tai muut aineet eivät välttämässä tee hyvää (jos vaikka sormessa on haava jo valmiiksi). Ja suojaavat ne hanskat pieniltä hiertymiltä, haavaumilta ja siruilta. Turvakengät ovat aika selvä väline myös. Hallissa on paljon painavia esineitä ja varpaat saattavat selvitä jopa nosturin pettäessä, mutta nosturin käytössäkään tuplavarmistus ei haittaa ketään.

Ensimmäisellä tunnilla jokainen sai piirtää oman kuvansa taululle.
Opettajan versio itsestään on oikeassa alakulmassa.

Leikkisän harjoituksen tarkoituksena oli ilmentää sitä, miten
ihmiset usein matkivat toisiaan välttämättä sitä edes tiedostaen.
Toisin sanoen, olisi hyvä joskus miettiä ensin itse, ennen kuin
seuraa toisia kuin lampaat konsanaan.

Jekku

Bensan palamisen pikaoppitunti ja mopoauton jäähdytinnesteen vuodon syitä

Perjantaina saimme Akustin mopoauton tarkasteluun, koska se tiputteli jäähdytinnestettä (tässä tapauksessa vettä). Akusti toi mauton (mopoauton) saliin ja avasi konepellin. Siinä jengi äimisteli ensin, että mikäs se tämmönen härveli on ja mitä se on syönyt.

Ennen kuin pääsimme etsimään varsinaista vikaa, saimme pikaoppitunnin siitä, mitä palaminen on ja mitä siitä syntyy... palaminenhan on moottorin toiminnan edellytys.

Palaminen vaatii palavaa ainetta (tässä tapauksessa bensaa) ja happea. Palamisessa syntyy vettä ja hiilidioksidia. Tämä tieto auttaa mm. mauton vian tutkimisessa siten, että jos moottorin käydessä palamisen seurauksena syntyvä hiilidioksidi päätyy jostain syystä jäähdyttimeen, se voidaan ilmaista videolla näkyvän testerin avulla. Tällöin ongelma voisi olla, että sylinterin tiiviste falskaa.

Kuva on karkea esitys aiheesta:

Bensiiniä, eli hiiltä (C) ja vetyä (H)
Ilmaa, eli happea (O2) ja typpeä (N)
-->
Hiilidioksidia (CO2)
Vesihöyryä (H2O)

Kuva moottorista (vasen loota) ja jäähdyttimestä (oikea loota).

Alempi kuva havainnollistaa selkeästi (?), miten jäähdytys kiertää moottoritilan kautta ja pakokaasut normaalitilassa poistuvat niille suunniteltua omaa reittiään ulos (tuo piipun näköinen ;)).

Vasempi 'laatikko' kuvaa moottoria ja sen sisällä näkyy sylinteri, mäntä ja akseli. Jos sylinterin tiiviste vuotaa, hiilidioksidia päätyy jäähdyttimeen nestekierron mukana ja nestettä saattaa päätyä vastavuoroisesti myös sylinteriin.
Jäähdyttimen korkissa on selvä mittarin kuva, joka kuvastaa ilmapumppua. Pumpulla voidaan pumpata jäähdyttimeen hieman ilmaa, jotta nähdään selvemmin, mistä vuoto on peräisin. Se ei tosin tarkoita, että alkulähde olisi edelleenkään helppo löytää, mutta voi hieman auttaa... Alla vielä lyhyt videopätkä aiheesta.

Jekku

Note to self: ruokalaan ei saa mennä renttuhaalareissa, joten kipaistiin hakemassa naapurikirppikseltä tauolla oma sumppikone... nyt vaan pitäs muistaa tuoda porot ja paperit ens kerralla

Renkaan poisto vanteelta

Harjoittelimme renkaan poistoa vanteelta ja sen takaisinlaittoa ja ilmausta. Tässä seuraa kuvasarjaa tapahtumista.

Renkaan venttiilin sielu poistettiin erityisellä siihen tarkoitetulla työkalulla.
Sielua ruuvataan auki sen verran, että sen päästä saadaan kiinni ja vedetään pois.
Tässä kannattaa olla tarkkana, muuten sielu lentää ilmanpaineen voimasta toiselle puolen hallia :D

Kun rengas on tyhjä, se poistetaan vanteelta kuvassa näkyvällä rengaskoneella.
Rengas asetetaan irroituspuristimen ja rengaskoneen seinämän väliin
ja painetaan asianmukaista poljinta laitteen edessä. Puristimen 'lapa'
asetetaan vanteen reunan ja renkaan väliin, mutta varotaan kolhimasta vannetta.

Polkimesta painamalla kone hoitaa puristamisen.
Puristaminen tehdään renkaan molemmin puolin muutamasta kohdasta.

Laitteen käytön kanssa tulee olla varovainen, jotta rengas ja/tai vanne eivät vahingoitu!

Kun rengas on irroitettu vanteesta, se asetetaan laitteen päälle työpöytään.
Tälle työvaiheelle on jälleen oma poljin laitteen edessä ja sitä painamalla työpöydän jalat lukkiutuvat
vanteen ja renkaan väliin. Tätä ennen on syytä varmistaa, että rengas on keskellä työpöytää,
etteivät jalat luiskahda vahingoittaen vannetta.

Asennuspää asetetaan renkaan ja vanteen väliin käsin ohjaamalla laitetta...

... ja painetaan lukitusnappia
(näkyy kuvassa asentajan peukalonhangan kohdalla).

Rengasraudalla väännetään seuraavaksi renkaan yläreuna asennuspään päälle.

Työpöytää pyöräytetään varovasti polkimesta painamalla kun samalla pidetään
rengasraudasta vielä kiinni. Kun rengas alkaa lähtemään hyvin nousemaan, eikä lipeä takaisin,
voidaan rengasrauta ottaa pois välistä.

Yläreunan poistamisen jälkeen rengasrauta työnnetään alareunan ja vanteen väliin
ja väännetään. Rengas lähtee näin irti kokonaan. Tässä vaiheessa asennuspää nostetaan pois tieltä.

Renkaan molempiin tiivistysreunoihin lisätään rengasrasvaa.

Renkaan asennusvoidetta. Jämäkkää kamaa. Tämä tynnyrillinen kestää varmaan pienen ikuisuuden.

Laitetaan rengas vanteen päälle jälleen, mutta annetaan asennuspäälle tilaa laskeutua.

Renkaan sisäreuna tulee asettaa asennuspään alle siten, että työpöytää pyörittäessä rengas
työntyy vanteen reunan alle. Renkaan ulkoreunalle tehdään samoin.
Tässä on hyvä käyttää hartiavoimia ja painaa rengasta kämmenillä
(sormet pois vanteen luota, kuten kuvassa) seuraten samalla, mitä asennuspää tekee.

Rengas on saatu paikalleen.

Asennuspää nostetaan taakse sen poljinta painamalla.

Poistetaan lukitus.

Teknisistä syistä (iPadin akku loppui) kuvat loppuivat tähän, mutta kun rengas on saatu vanteelle, voidaan se vapauttaa työpöydästä painamalla jälleen poljinta joka vapauttaa jalat vanteen alareunasta.

Alussa poistettu sielu ruuvataan jälleen paikalleen sen omalla työkalulla. Rengas täytetään ilmalla. Harjoituksessa 2 baariin saakka. Korkki kiinni. Valmista tuli.



Jekku

Note to self: sielu ja korkki kannattaa pistää hyvään paikkaan renkaan asennuksen ajaksi... ne on kamalan pieniä, eikä niitä enää löydä, jos ne häviää.

Fiat Punto ja rumpujarrun huolto

Aiheena rumpujarrun huoltaminen. Renkaan irroittamisen jälkeen purimme rumpujarrun suhteellisen pieniin osiin. Hankalinta tehtävässä oli saada jouset takaisin palapeliä kootessa takaisin autoon. Tässä saimme ritarillista apua Eliakselta... ja kävi siinä Juti ja Albertkin kokeilemassa.

Tässä rengas pultteineen ja pölykapseleineen on poistettu. Lenkkiavain käytössä ja rummun kiinnittävät pultit irti.

Tässä vielä havainnollistava kuva osista.

Jarrukengät sivuilla puristuvat vasten rumpua jarrutettaessa.

Klipsit reunoilta pois ja niiden keskellä puristeessa oleva tappi.

Jousia tässä vehkeessä oli monta ja kaikki yberjäykkiä.

Jarrukengät ja jouset sulassa epäsovussa juuri poistamisen jälkeen.

Vasemmalla hiottu jarrukenkä. Oikealla hiomaton.

Rumpu sai myös hiontaa sisäpuolelle.

Kuparirasvaa jousien kierteisiin. Samalla pyörittelimme jousijarrukenkänippelinappeli-palapeliä oikeaan muotoon pöydän päällä ennen siirtymistä auton kimppuun.

Jousella jarrukengät puristuvat tiukasti yhteen alaosastaan.

Rumpu saatiin paikoilleen ja rengasta emme kiinnittäneet, koska harjoittelemaan taisi tulla toinen parivaljakko. Seuraaviin haasteisiin...

Jekku

Note to self: vaikka otin kuvat jarrukenkien ja jousien asettelusta, ne eivät olleet riittävän tarkkoja siinä vaiheessa kun palikat piti saada paikoilleen..

Asentajakilta -teippaus D4 salin oveen

Ovemme D4 -saliin sai tänään komean Asentajakilta -teipin. Minä sain kunnian laittaa sen paikalleen. Sehän sopi, olenhan muuuuutaman teipin eläissäni laittanut. Ehkä vähän taidot ruosteessa, mutta hyvin se siihen paikalleen meni. Pientä haastetta tosin toi, kun kannustusjoukot halusivat välttämättä ängetä ovesta kesken asennuksen...

Ovi ennen tarraa

Asennuksessa apuna oli paineistettu vesisuihkupullo, eli kun pullon kahvasta pumppaa voi tykittää varren kahvasta painamalla suoraan. Veden seassa oli rutkasti saippuaa, joka helpottaa teipin asennusta ja ilmakuplien poistamista. Paras tähän olisi tietysti Fairy, mutta käsisaippualla mentiin.


Otin mitat oven ylä- ja sivukarmeista, että saadaan teippi suoraan ja mahdollisimman keskelle sivuttaissuunnassa. Tässä vaiheessa ovi pyyhittiin hyvin, etteivät roskat mene väliin. Merkit lyijärillä oveen siististi. Sitten tarra (vielä suojapaperissa) oveen kiinni maalarinteipillä.

Kynä, metrimitta ja asennettava tarra

Teipin ollessa paikallaan ja suorassa, avataan kulmasta pieni pätkä suojapaperia ja taitetaan pois tieltä siististi. Pumpulla vesisaippuaseosta oven pintaan ja teippipintaan. Sitten teippi tarkasti merkkeihin ja kumilastalla suurimmat nesteet pois välistä, että teippi pysyy kiinni.

Kuvassa näkyy vesipumpun suutinosa.

Kun alkupään merkit ovat tarkasti pysyneet paikoillaan ja vastapään maalarinteipit, teippi tulee varmasti suoraan. Seuraavaksi vain loppu suojapaperi pois (tai osissa, mikäli siltä tuntuu) ja reippaasti saippuavettä oveen ja teippipintaan. Ripeästi teippi paikalleen ja tarkistetaan, että merkit pitävät kutinsa, koska tässä vaiheessa vielä on helppo korjata teipin asentoa (paitsi jos on alkupäätä jynssännyt kiinni hartiavoimin).

Alkupää on paikallaan, joten loppupää menee suoraan kohdilleen, mikäli kaikki on mennyt kuten pitää.

Lastalla voi vetää tahi työntää. Yllä työnnän keskeltä hieman viistosti ylös.

Lastalla käydään koko teippaus läpi ripeästi teipin asennuksen jälkeen (vielä parempi jos sen tekee keskeltä reunoja kohti), koska jos saippuavesi ehtii kuivahtaa teipin ja oven välissä liikaa niin se on sitten siinä ja pysyy... riippumatta kuplista ja asennosta. Tässä tapauksessa kävi ihan kivasti. Pari pölyhiukkasta jäi väliin, mutta työrauha ei ollut 100%. ;)

Lopuksi pyyhitään sotkut ja lattialle mahdollisesti valuneet saippuavedet, ettei kukaan taita niskaansa.

Jenna ja Milla harjoittelevat showgirlsien elkeitä, jos vaikka joskus päästään esittelemään ryhmärämän projektiautoa.

Jekku

Note to self: jätit sitten sen vesipumpun kuvaamatta...

Asentajakillan sumppikone

Maanantaina sitten sumpit pihisemään...
Jep!

Nyt on räpylätkin turvassa

Joustintuen irroitus Fiat Puntosta

Eilen oli työntäyteinen päivä joustintuen irroituksen parissa. Joustintuki on kierrejousen ja iskunvaimentimen muodostama kokonaisuus, jossa iskunvaimennin sijoittuu jousen sisään.

McPherson -joustintuki

Hommaan lähdettiin luonnollisesti avaamalla renkaan pultit paineilmapyssyllä. Muovinen pölykapseli talteen (joka oli Puntossa kiinni renkaan pulttien avulla myöskin, eikä muoviklipseillä) ja rengas pois.

Seuraavaksi irrotettiin jarrusatula jarrulevystä ja joustintuki alapäästään (kiinnittyy jarrulevyn takana olevaan osaan, jonka nimeä en tietenkään muista, pahoittelen). Joustintuen irrotuksessa oli haasteena ruostuneet ja rassatessa rapistuvat mutterit ja pultit. Pitkän vääntämisen lenkkiavainten, räikkäavaimen (+ hylsyjen ja varsien), pulttipyssyn ja vasaran kanssa hommasta ei tullut mitään ennen kuin saimme hyvää vinkkiä opettajalta.

Tässä on jarrusatula vielä kiinni jarrulevyssä.

Jarrusatula saatu irti. Se laitettiin akselin päälle lepäämään.
Satulaa ei saa jättää roikkumaan,
etteivät letkut vahingoitu.

Jumiin asti ruostuneeseen pulttiin töräytettiin vähän CRC:tä...

...eli tätä stuffia.

Sit käytettiin käsi- ja hartiavoimia ynnä monituisia työvälineitä...

...vähän räikkää ja hylsyä mm.

Joustintuki irrotettiin korista konepellin alta, rungon päältä näkyvästä mutterista. Varmistuttuamme toki ensin siitä, että juurikin tämä mutteri oli vain kiinnitystä varten eikä jousen kiristysmutteri (jonka avaamisesta ei olisi koitunut mitään kivaa).

Tässä kokeillaan, mikä hylsy sopii mutteriin, joka avataan joustintuen poistamiseksi.

Tässä on SE mutteri, jota ei saa avata ennen asianmukaisia toimenpiteitä.

Joustintuki osineen päivineen kiinnitettiin jousipuristimeen, jonka päässä oli pultintapainen. Pulttia kiristämällä tai löysäämällä saadaan jousi kasaan tai takaisin lepoasentoon. Puristinta käytettäessä on oltava varma, että jousi on tarkasti metalliosien 'hakasten' sisäpuolella.

Jousi on puristettava kasaan jousipuristimen avulla.

Kun jousi on puristimessa kasassa, voidaan irrottaa jousen mutteri, jousen istukka, yläpään laakeri ja iskunvaimennin jousen sisältä. Lisäksi iskunvaimentimen päällä on suojakumi. Kaikki osat vietiin pesuriin. Kylvyn jälkeen osat saivat teräsharjakohtelun ja uuden maalipinnan.

Vasen pyörylä on jousen istukka, jossa on laakeri mukana. Alempi tötterö, on suojakumi.

Höyryävä pesukone.

Koneesta vedetään ritilä, jonne asetellaan pestävät kamat.

Osaset saivat teräsharjasta.

Maalin kuivuttua joustintuki pistettiin kasaan likipitäen samalla kaavalla, mutta takaperoisesti. Ja tässä vaiheessa oli hyvä huomata, että kukaan ei hoksannut katsoa etukäteen, mikä palikka menee minnekin ja mikä ensin ---> 'opeee'

Tässä vielä uudestaan joustintuen kuva, jossa osat ovat maalattu ja koko palikka on kasassa jälleen.

Noh, asia saatiin kuntoon, mutta näinhän sen oppii, eikö vain? :)

Joustintuen kiinnittämiseen haimme uutukaiset pultit ja mutterit varastolta. Saimme harjoitella mutterien mittaamista tönärillä eli työntömitalla.

Jekku

Note to self: Kun avaa tahi kiristää mutteria, kannattaa pyrkiä tekemään liike itseään kohti, ettei lipsahduksen sattuessa rystyset kolahda kipeästi auton osiin...

ja toinen: kannattaisi dokumentoida joustintuen osat ennnnnen kuin purkaa sen atomeiksi.