Peräkärryn valojen uusiminen

Asiakkaan peräkärryn valoissa oli jonkin sortin vikaa. Liitimme peräkärryn piuhaan virtalähteen ja peräkärryn pistokkeen kaavion mukaan testasimme valot yksitellen. Monen lampun osalta ongelma oli lampun kantaan osuvan metallilevyn löysyys, joten kosketus ei ollut riittävää. Lisäksi erään lampun kannassa ja kosketuspinnoissa oli reilusti hapettumia. Ryhdyimme tutkimaan lisää liittimiä ja johtojen kuntoa ja olimme toiveikkaita, että vaihdamme lamput uusiin ja parantelemme liitoksia.

Kävi selväksi kuitenkin pian, että tarvitsemamme osia on vain kokonaisina myytävissä valosarjoissa. Päätettiin siis opettajan kanssa yhdessä, että kärryyn uusitaan kaikki valosarjat. Haasteet eivät kuitenkaan loppuneet tähän... maadoitusjohdosta löysimme sittemmin vielä melko kärähtäneen yksilön takalampusta. Pistoketta purkaessani totesimme vielä, että sama johto on kärventynyt myös sieltä. Eli virtaa on kulkenut reilusti, mutta johto ei ole pystynyt käsittelemään sitä kaikkea. Teemme siis myös aivan uudet johdotukset reilummalla maadoituksella.

Kuvassa on alkuperäinen pistoke, mutta samalla tavalla testasimme uuttakin pistoketta. Musta johto laitettiin maadoitukseen ja ruskealla testasimme yksitellen eri värisistä johdoista. Tämä virtalähde tunnistaa, mikäli syntyy oikosulku ja katkaisee virransyötön.

Johdotukset vasemmassa valotaulussa.

Ja oikeassa.

Vedimme 7mm johtoa kärryn edestä taakse. Kärryn alle jätettiin hieman varaa, koska tämä kärry oli kipattavaa sorttia. Johdon pitää siis hieman joustaa liikeradan mukana. Johto kulki aisaputken sisällä ja kärryn alla. Etuvaloille kulkeva johto pujotettiin runkoputken sisään. Johtojen saamiseksi liittämiskuntoon vaati hieman tekemistä. Jokainen johdonpää katsottiin tarkkaan, mihin kohtaan ne liitetään. Sen mukaisesti kytkimme liittimiä kolvin, liitintyökalujen ja kutistesukan avulla.

Kolvaustyökalut. Rullassa on tinaa. 

Kärryn alla johto vietiin kärryn peräosaan, jossa se haarautui molempiin reunoihin. Kärryn pohjaan ruuvattiin muovinen sähkörasia, jonka sisälle tulevat kolme 7mm johtoa liitettiin toisiinsa. Pääasiassa samanväriset keskenään, mutta ne päät, joita tarvittiin vain kärryn toisella puolella, katkaistiin tarpeettomina toiselta puolen.

Rungon putken läpi oli porattu reiät, joista johdot tulivat ulos valosarjoihin. Näihin reikiin laitoimme kumiset läpiviennit. Ensin huonolla menestyksellä, koska reikä oli liian pieni sekä läpiviennille että johdoille yhteensä. Koska läpivienti ei istunut kunnolla paikalleen, etuvalojen yksittäinen johto rikkoutui reiän terävään reunaan. Tämän kanssa myöhemmin taistelimme, kun emme hoksanneet, miksi valot eivät toimi. Korjasimme ongelman paikkaamalla rikkoutuneen johdon. Onneksi sisällä olevat 'karvat' eivät olleet menneet poikki, vaan pelkästään suojamuovi. Käytimme paikkaamiseen kutistesukkaa ja sähköteippiä.

Osaa rei'istä viilasimme suuremmiksi, että saimme läpivientikumin sekä johdot mahtumaan. Isoihin valotauluihin lisäsimme johtojen ympärille lisäksi muovikuoren. Muovikuori vedettiin juuri valotaulun sisäpuolelle (mikä vaati, että myös valotaulun reikää suurennettiin hieman viilaamalla) ja tiivistettiin hieman massan avulla.

Rungon putkessa näkyy kuminen läpivienti, josta tulee yksi johto. Johdon päälle laitoimme lisäkuoren. Valotaulun läpi johto menee sinällään, mutta yritimme hieman kehnolla menestyksellä laittaa läpivienteihin lisäksi sikaflexin tyyppistä tiivistemassaa.

Käytimme pääasiassa tällaisia liittimiä johtojen päissä. Virhe, minkä teimme työssä oli se, että puristimme liittimen johdon kuorittujen 'karvojen' ympärille. Oikeaoppisesti liitin puristetaan johtoon niin, että ensimmäiset hakaset (vasemmalla) pitävät sisällään johdon muovikuoren ja seuraavat hakaset kuoritut kuparipiuhat.

Jekku

Note to self: tämä oli hyvä oppi sähköstä ja sähkötöistä. Liittimien ja läpivientien tekemisessä olemme seuraavalla kerralla viisaampia.

Maalaus käynnissä

Projektiauto saa pian uuden värin

Puristuspaineen mittaus

Osana moottorin mekaniikka kurssia harjoittelimme tänään Kaarlen kanssa puristuspaineen mittaamista Toyotan harjoituskoneella.

Moottoreissa voi tulla käymisongelmia tai ns. huonoa käymistä. Hetki milloin puristuspaineita aletaan mittaamaan voi tulla eteen, kun halutaan poissulkudiagnoosilla todeta, onko vika moottorissa mekaaninen vai sähköinen. Puristuspainemittauksen avulla voidaan tutkia, mikäli vikaa löytyy esim moottorin normaalin kulumisen seurauksena sylinterien männistä tai venttiileistä. Mäntä ja männän renkaat voivat kulua ja reunamat alkavat falskata, jolloin paine pääsee karkaamaan.

Samoin venttiilissä, mikäli venttiili ei pääse sulkeutumaan täydellisesti, kuumat kaasut eivät pääse kokonaan varastoitumaan moottorin rakenteisiin vaan jäävät rasittamaan venttiiliä venttiilinaukolle. Venttiili voin näin jopa sulaa tai palaa, kun kuumuus ei johdu pois oikealla tavalla.

1. Käytetään moottori käyttölämpöiseksi
Tätä emme harjoituskoneella tehneet, koska keskityimme mittauksen suorittamiseen ja tuloksilla ei ollut niin suurta merkitystä. Oikeassa asiakastyössä toki tämäkin vaihe suoritetaan oikeaoppisesti.

2. Sytytystulppien hatut pois

3. Puhdistetaan pesät huolellisesti paineilmalla
Muista kuulosuojaimet ja suojalasit!

4. Irrotetaan sytytystulpat
Tulppien muoto on hankala ja jos ne ovat jostain syystä kovin tiukasti kiinni, on syytä ottaa avaimesta jämäkästi kiinni, ettei se kippaa ja katkaise tulppaa. Nämä yksilöt olivat syystä tai toisesta todella tiukassa. Näiden kiinnittämiseen normaalisti ei tarvita kovin paljon voimaa.

5. Katkaistaan ensiövirta
Tulppien hatun kautta saadaan jännite sytytystulppiin, joten siellä syntyy suuria voimia. Mikäli jännite ei pääse purkautumaan tulppien kautta, se keräytyy tulpan hattuun. Ilmeisesti asiasta ollaan montaa mieltä, mutta toimimme näin varmuuden vuoksi.

6. Katkaistaan polttoaineensyöttö
Syötölle menevä piuha otetaan irti, ettei kone saa signaalia, milloin pitää ruiskuttaa polttoainetta.

7. Mittalaitteen varsi asetetaan tulpan pesään
Mittalaitteeseen on toki tässä vaiheessa asetettu uusi paineskaalan näyttävä arkki piirturiin.

8. Suljetaan painelukko mittalaitteen varressa

Lukossa on monella kielellä 'kiinni' ja 'auki' sekä nuolet.

9. Avataan kaasuläppä ts. kaasu pohjaan
Tässä tapauksessa, kun käytimme harjoituskonetta, vedimme kaasuvivusta.

10. Startataan
Mittalaite alkaa piirtää viivaa arkkiin männän tuottaman paineen vaikutuksesta

11. Odotetaan kunnes piirturi pysähtyy ja startti kiinni
Pysähtyminen tapahtuu maksimipaineen kohdalla ja tässä testissä mittari piirsi viivan maksimiin noin 4-5 sykäyksen aikana.

Laitteen sisältä piirturin alusta arkkeineen otettu tarkasteluun. Ylin viiva ei kuulu testiimme, mutta neljä alempaa kuvastaa jokainen yhtä sylinteriä. Kaikissa liki 15 bar paine.

12. Avataan painelukko mittarin varresta; ÄLÄ NYKÄISE MITTARIA ENNEN POIS!
Mittarin päässä oleva kumi vaurioituu, mikäli mittaria vetää paineen ollessa vielä mittarissa päällä. Painelukon avautuessa paine laskee ja kumi sisällä vapautuu.

Kun paine kasvaa sylinterissä kumi laajenee mittarin varren päässä. Tämä helpottaa mittaamista, että vartta ei tarvitse painaa niin kovaa vasten sylinteriä. Lisäksi se tiivistää ja paineen mittaus on tarkempaa.

13. Mittaus on suoritettu



Jekku

Note to self: painelukko on hyvä laittaa kiinni kun alkaa mittaamaan. Jos paine karkaa, kun lukko ei ole kiinni, ei mittaamisesta tietenkään tule mitään. Se on se lyhyt viiva arkin alussa, mikä tuli täsmälleen tästä syystä... :D

Moottorin osien tunnistus

Moottorin osien tunnistus kuuluu olennaisena osana autoalan ja koulutuksen alunkin perustietämykseen. Purimme vanhaa Nissanin 16 venttiilistä harjoitusmoottoria. Moottoria purettaessa ja kasatessa on yleensä oltava äärimmäisen huolellinen ja tarkkaavainen, koska kukin osa kuuluu asentaa aina samaan paikkaan, mistä se on aiemmin otettu pois. Tämä kyseinen moottori lähtee purkamisen jälkeen jätekatokseen, joten kasaamisella ei enää ole niin väliä. Kokosimme kuitenkin osia siisteihin riveihin apupöydälle. Kusti toimi parinani tässä tehtävässä.

Kuvassa on työkalujen lisäksi venttiilikoneiston kansi ja sen kiinnitysruuvit. Kuva: Kusti

Sylinterikanteen kuuluu nokka-akseli(t), joiden pyörivät nokat avaavat ja sulkevat venttiileitä. Oikeassa päädyssä näkyy jakopääketju (käytössä voi myös olla jakopäähihna). Jakopää välittää kampiakselin pyörimisliikkeen nokka-akselille. Kuva: Kusti

Vauhtipyörä.

Venttiilin paininkuppi säätelee venttiilin välystä.

Nokka-akselien alta löytyy venttiilit. Nämä irrotettiin erityisesti tähän suunnitellulla prässillä, jonka holkki näkyy kuvassa. Holkilla painetaan venttiilin jousta kasaan, jotta saadaan kupin lukitseva lukkokiila pois. Keskellä näkyy venttiilin varren pää, jonka ympärillä on lukkokiila. Sen tarkoitus on pitää venttiilin jousi paikallaan. Kuva: Kusti

Suipot venttiilit sekä venttiilien jouset sievässä rivissä. Jokainen venttiili ja jousi kuuluu kasaamisvaiheessa laittaa samaan paikkaan takaisin.  Pareittain toimivat venttiilit jakautuvat imu- ja pakoventtiileihin. Imuventtiilin kautta imetään ilma-pakokaasuseosta sylinteriin. Pakoventtiilin kautta poistuu palamisessa muodostuneet kaasut. Jousen tarkoitus on palauttaa venttiili lähtöasentoon. Kuva: Kusti

Ohjurikumi tiivistää venttiilin varren.

Venttiili-istukka tiivistää venttiilin sylinterikanteen. Kuva: Enni

Sylinteriryhmä. Aukot ovat mäntien sylintereitä. Kuva: Kusti

Hoonausjälki sylinterissä on sylinterin hionnassa muodostunut jälki ja sen tarkoitus on helpottaa voitelua moottorissa. Jäljistä on vaikea saada hyvää kuvaa, koska ne ovat hyvin hienovaraisia uria sylinterin sisäpinnassa.

Pyöreä 'motti' on mäntä ja sen ympärillä näkyvät raidat ovat männänrenkaat. Renkaiden tarkoitus on helpottaa voitelua moottorissa. Männän perästä lähtee kiertokanki, joka on yhteydessä kampiakseliin. Kuva: Kusti

Keskellä näkyy männän tappi. Sen tarkoitus on pitää kiertokanki männässä kiinni. Myös männän renkaat näkyvät hyvin tässä kuvassa.

Kampiakseli. Akselin siivekkeet ovat yhteydessä mäntiin. Männän liike alaspäin saa aikaan siivekkeiden pyörivän liikkeen, joka taas palauttaa mäntää ylös. Tämä kiertokulku jatkuu moottorin käydessä.  Puolikuun muotoiset metalliliuskat ovat kampiakselin laakereita. Niitä tulee kaksi kohdakkain per kiertokanki ja niiden sisäpuolella kulkee kampiakseli. Kuva: Kusti

Kiertokangen sisällä on kampiakselin laakeri. Vastaavanlainen laakerinpuolikas tulee kohdakkain tämän kanssa ja ne yhdessä mahdollistavat kampiakselin vapaan pyörimisen.

Öljypumpun jalka on yhteydessä öljypohjaan, josta öljy imetään öljypumppuun. Kuva: Kusti

Jekku